Gielinorista löytyy paljon kaikenlaisia lajeja ja rotuja. Tässä oppaassa tullaan kertomaan lähes kaikista lajeista, olivat ne sitten pieniä tai isoja, yleisiä tai harvinaisia, kukoistavia tai sukupuutossa olevia, eläviä tai kuolleita. Saat tietää niiden ulkonäöstä, kulttuurista, historiasta, ominaisuuksista ja lukuisista muista asioista.
Koska lajeja on niin suuri määrä (yli 100), opas on jaettu kolmeen osaan. Tämä on sen ensimmäinen osa. Osat kaksi ja kolme eivät ole vielä valmiita.
Merkinnät
↑, otsikon teksti sisältää suoran lainauksen toisesta oppaasta. Nuolen linkki vie oppaan kyseiseen kohtaan, josta lainaus on otettu.
(↑), otsikon teksti sisältää lainauksen toisesta oppaasta, mutta siihen on lisätty jotain uutta tai tehty joitain muutoksia. Nuolen linkki vie oppaan kyseiseen kohtaan, josta lainaus on otettu.
#, aiheesta löytyy lisätietoa toisesta oppaasta. Merkin linkki vie paikkaan, josta sitä löytyy
Uskonnot: Guthix, Saradomin, Zamorak, Armadyl, Bandos, Zaros, Jumalattomat, Menaphite Pantheon...
Kotimaailma: Teragard
Asuinalue: Koko Gielinor
Elinikä: Alle 100 vuotta
Merkittäviä ihmisiä: Arrav, Barrows-veljekset, Dionysius, Kara-Meir, Seikkailija, Saradomin
Yleistä tietoa ihmisistä
Ihmiset ovat yksiä Gielinorin ensimmäisistä lajeista. Kuten useimmat muutkin lajit, he saapuivat Gielinoriin jumalien tuomina. Yksi hyvin suuri ero muihin lajeihin verrattuna on kuitenkin se, että ihmiset eivät keskity vain yhden tai muutaman jumalan palvontaan, vaan heidän joukossaan on paljon enemmän vaihtelua. Lähes kaikilla jumalilla on nykyään ihmisseuraajia.
Toisella ja kolmannella kaudella ihmiset olivat heikko laji. Vaikka ihmiset olivat jo silloinkin levinneet ympäri Gielinoria, heillä ei ollut mitään suuria valtakuntia. Hyvin monet muut lajit aliarvioivat heidät ja pitivät heikkoina. Ihmiset olivat yleensä heikkoja sekä fyysisesti että taiallisesti muille sen ajan olennoille. Jumalasodan jälkeen useimmat voimakkaat lajit olivat kuolleet ja ihmiset aloittivat nousunsa.
Neljännen kauden alkupuolella - kuten kaikilla muillakin lajeilla - ihmisten oli hankala päästä aloilleen. He joutuivat jatkuvasti taistelemaan muiden lajien kanssa ja elivät vaeltelijan elämää. Neljännen kauden edetessä ihmiset alkoivat rakentaa pysyvämpiä asuinalueita, joista kehittyi kaupunkeja ja niistä kehittyi valtakuntia. Neljännen ja viidennen kauden vaihteessa ihmiset löysivät runecraftingin, joka mahdollisti taikuuden leviämisen ihmisten keskuudessa. Sen avulla ihmiset pystyivät suojelemaan itseään ja helpottamaan useita askareita. Pian tämän löydön jälkeen ihmisten asutukset levisivät entistäkin laajemmalle ja ihmisistä tuli lopulta Gielinorin hallitseva laji.
Ihmiset eivät ehkä ole kaikista voimakkain, kekseliäin, ketterin tai pisimpään elävä laji, mutta ihmiset ovat yksiä monipuolisimmista lajeista. He ovat nopeita oppimaan, pystyvät sopeutumaan hankaliin olosuhteisiin ja heillä on mahdollisuuksia vaikka mihin. Heitä on Gielinorissa enemmän kuin mitään muuta lajia, eikä ihmisten aika tule päättymään ihan helposti.
Ihmisten historia
Ihmiset Teragardissa
Ihmisten alkuperäinen kotimaailma on Teragard, joka on hyvin kylmä planeetta. Saradominkin on kotoisin tältä planeetalta, mutta ei ole varmaa miten aktiivinen hän on ollut siellä. Saradomin lähetti monia teragardilaisia muille planeetoille tekemään siirtokuntia. Myös Guthix oli käynyt Teragardissa jossain vaiheessa ja tuonut sen asukkaita Gielinoriin.
Toisin kuin Gielinorissa, Teragardissa ei ole riimuja eikä siten myöskään taikuutta. Sen sijaan heillä on toinen energialähde, skisma (schism). Se toi energiaa kaikille Teragardissa oleville laitteille.
Teragardia hallitsee seitsemän Magisteria, jotka ovat Teragardin hallitsijaperheiden edustajia. Heidän velvollisuutenaan on määrätä lakia, tapoja, uskontoa ja kaikkia sääntöjä, joita teragardilaisten täytyy noudattaa. Heidän tärkein velvollisuutensa on kuitenkin ohjata ja suojella skismaa.
Teragardilaiset ovat hyvin ylpeitä alkuperästään siksi, että he ovat "alkuperäisiä" ihmisiä. He ovat hyvin eristäytyneitä muista ja ovat ylläpitäneet Teragardin yhteiskuntaa nykypäivään asti.
Ihmisten saapuminen Gielinoriin
Guthix kutsui Teragardista useita ihmisheimoja Gielinoriin ja toi heidät World gaten kautta. Hän toi ilmeisestikin sellaisia heimoja, joiden tietämys Saradominista ja muista jumalista oli vähäinen. Ihmisten tarkkaa saapumispaikkaa ei tiedetä, mutta se oli jossain White Wolf Mountainin itäpuolella - luultavasti nykyisen Asgarnian tai Misthalinin alueella. Sieltä ihmiset alkoivat levittäytyä ympäri Gielinoria pienissä ryhmissä. Useimmat heistä jäivät vuoren itäpuolelle, mutta pieni osa heistä matkasi White Wolf Mountainin länsipuolelle, nykyisen Kandarinin alueelle. Siellä he joutuivat kohtaamisiin elfien ja mahdollisesti muidenkin lajien kanssa, kuten gnomejen.
Alkuaikoina ihmisillä ei ollut mitään suuria asutuksia, sillä he olivat hajaantuneet kaikkialle. Koska ihmisiä oli niin vähän, he pitivät säännöllisin väliajoin tapaamisia vaihtaakseen kuulumisia. He myös olivat usein yhteyksissä Guthixin kanssa, joka halusi varmistaa, että he pitäisivät ympäristöstään huolta. Guthix antoi heille myös taikuuden riimujen muodossa, joiden käytön he oppivat nopeasti. He alkoivat jo ensimmäisen sukupolven aikana luoda uusia loitsuja, joista he kasasivat loitsukirjoja. Pian riimujen löytymisen jälkeen Gielinoria alettiin kutsua RuneScapeksi
Ihmiset jumalien alamaisina
Ennen toista kautta lähes kaikki ihmiset olivat Guthixin seuraajia, mutta nyt tilanne muuttui. Ihmiset olivat ehtineet levittäytymään melkein kaikkiin Gielinorin nurkkiin ja jumalat saapuivat ottamaan alueita itselleen. Osa ihmisistä jatkoi Guthixin palvomista hänen poissaolostaan huolimatta, mutta suuri osa heistä alkoi palvoa jotain toista jumalaa. Näihin jumaliin sisältyivät mm. Saradomin, Menaphite Pantheon, Armadyl ja myöhemmin Zaros.
Jumalien mukana tuli useita muitakin lajeja, jotka olivat hyvin erilaisia kuin ihmiset. Erilaisuuksiensa takia heidän välilleen tuli useita konflikteja. Ihmiset alkoivat menettää otettaan maailmasta, jossa he olivat olleet yksin muutamien muiden lajien kanssa hyvin pitkän aikaa. Jumalien valtakunnissa merkittäviin rooleihin pääsivät yleensä pitkäikäisemmät ja voimakkaammat olennot, kuten demonit, mahjarratit ja icyenet. Tähänkin on tietenkin ollut poikkeuksensa, kuten Kharidianin faarao ja eräässä vaiheessa Zaroksen imperiumin papiston johtajan asema.
Jumalasodan aikana ihmisten rooli oli melko pitkälti sama kuin toisellakin kaudella. He toimivat jumalien alamaisina ja pelinappuloina sodissa. Sodan aikana kuoli hyvin paljon ihmisiä, mutta he silti selvisivät. Jumalasodan tunnetuimmat ihmissankarit olivat Barrows-veljekset, jotka taistelivat rohkeasti pimeyden olentoja vastaan Morytanialla kuolemiinsa asti.
Ihmisten selviytyminen
Jumalasodan jälkeen maailma oli kokenut kovia. Hyvin monet lajit olivat kuolleet sukupuuttoon ja melkein kaikki asutukset olivat tuhoutuneet. Ruokaa oli niukasti. Tällöin ihmiset alkoivat elämään vaeltelijan elämää - siirtyivät aina sinne mistä löytyi ruokaa. He elivät pienissä heimoissa ja taistelivat jatkuvasti toisiaan tai muita lajeja vastaan saadakseen ruokaa ja maata.
Ajan mittaan ihmiset alkoivat pystyttää pysyvämpiä asutuksia. Avarrocka oli näistä kaikista tunnetuin. Avarrockaan hyökättiin useita kertoja. Ensimmäiset hyökkäykset olivat goblinien toimesta, mutta Avarrocka sai sovittua heidän kanssaan rauhan. Myöhemmin mahjarrat Zemouregal hyökkäsi epäkuolleiden armeijalla, mutta he selvisivät siitäkin. He kokivat myös hyökkäyksen Morytanialta, mutta munkkisoturit onnistuivat siunaamaan joen estäen hyökkäyksen. Hyökkäyksistä huolimatta Avarrockan kylästä kasvoi ajan mittaan Misthalinin pääkaupunki Varrock. #
Neljännellä kaudella oli useita ihmissankareita, joiden seikkailuista on vielä nykypäivänäkin useita legendoja. Eräitä näistä olivat Robert the Strong (dragonkinien karkottaja), Arrav (pelasti Avarrockan goblineilta ja Zemouregalilta), Camorra (lohikäärme Garakin tappaja) ja seitsemän munkkisoturia (häätivät Morytanian olennot ja siunasivat Salve-joen).
Ihmisten nousu
Neljännellä kaudella ihmiset olivat suurin piirtein yhtä voimakkaita kuin muut sen ajan lajit, mutta neljännen ja viidennen kauden vaihteessa tämä muuttui, kun fremennikit löysivät riimuolemuksen. Riimuolemuksen avulla ihmiset pystyivät luomaan riimuja. Hyvin suuri osa riimuista oli kadonnut jumalasodan takia, jonka takia taikuus oli kadonnut melkein kokonaan - nyt he pystyivät taas käyttämään sitä. Taikuus levisi nopeasti ihmisten keskuudessa. Ihmiset pystyivät puolustautumaan paremmin ja tekemään arkisia askareita helpommin. #
Taikuuden avulla ihmiset saivat yliotteen muista lajeista ja pystyivät laajentamaan asuinalueitaan sekä ottamaan uusia. Viidennellä kaudella syntyi suuri osa tuntemistamme ihmiskaupungeista, kuten Falador, Al Kharid ja Ardougne. Tällöin syntyivät myös ihmisten valtakunnat Asgarnia, Misthalin ja Kandarin.
Ihmiset nykyään
Ihmiset ovat nykyään Gielinorin mahtavin laji. He ovat levinneet ympäri Gielinoria ja heillä on suurimmat valtakunnat. Ihmisillä on kaiken kaikkiaan melko turvallista elää, vaikka heitä vaaniikin useat lajinsisäiset ja ulkopuoliset uhat. Ihmiset ovat eläneet enemmän tai vähemmän sovussa hyvin pitkään, mutta saa nähdä että johtaako jumalien paluu ihmisten jakautumisen ja eri uskontojen välisiä sotia. ##
Uskonto: Guthix
Asuinalue: Tree Gnome Stronghold ja Tree Gnome Village
Elinikä: ~300 vuotta
Merkittäviä gnomeja: Healthorg, Oaknock, Hazelmere, Glouphrie, Bolrie
Yleistä tietoa gnomeista
Gnomet muistuttavat ulkonäöltään ihmisiä, mutta ovat paljon lyhyempiä. He ovat hyvin ylpeä laji, eivätkä pidä siitä että heitä pidetään lyhyinä. Pienestä koostaan huolimatta he pystyvät puolustamaan itseään hyvin. Hyvin suuri osa gnomeista on aseistautuneita, heillä on voimakkaita aseita ja he ovat kouluttaneet jättiläiskilpikonnia sekä terrorbirdejä ratsuikseen.
Gnomet ovat hyvin luonnonläheisiä. He ovat koko ajan luonnon ympäröiminä ja melkein kaikki gnomet asuvat puissa. Gnomet pystyvät muokkaamaan kasvien kasvua tarpeidensa mukaan hyvin monella tavalla, oli se sitten asumista, suojaa tai muuta käyttötarkoitusta varten. Gnomet ovat henkipuiden ystäviä ja pystyvät sen takia kommunikoimaan niiden kanssa sekä kulkemaan ympäriinsä.
Gnomet ovat keksineet gnome gliderit, joilla he pystyvät kulkemaan helposti melkein minne tahansa. He ovat käyttäneet niitä päästäkseen eripuolille Gielinoria. Gnomet ovatkin lähettäneet useita tutkijoitaan muihin valtakuntiin ja paikkoihin. Koska gnomeilla on tutkijoita lähes kaikkialla, he ovat hyvin perillä muun maailman asioista.
Gnomevaltakunnilla on tällä hetkellä melko hyvät suhteet ihmisvaltakuntiin ja haluavat varmistaa rauhan, vaikka gnomejen joukossa onkin sellaisia, jotka eivät luota ihmisiin ja haluaisivat estää tämän rauhan.
Gnomejen historia
Gnomejen ensimmäiset kaudet
Gnomet saapuivat Gielinoriin Guthixin tuomina ensimmäisellä kaudella. Gnomeista on hyvin vähän tietoa kahden ensimmäisen kauden ajalta, mutta tiedämme heidän olleen kauppasuhteessa elfien kanssa ja asuneen hyvin pienessä kylässä. Kolmannella kaudella, jumalsodan aikaan, gnomet piiloutuivat maan alle sotaa pakoon.
Gnomet palasivat maanpinnalle huomattuaan jumalasodan päättyneen. He löysivät pian tämän jälkeen henkipuut ja aloittivat kotiensa jälleenrakentamisen. Pian sen jälkeen kun gnomet olivat saaneet rakennettua kotinsa uudelleen, elfit tulivat takaisin Kandarinin alueelle. He olivat olleet ennen hyvissä väleissä, mutta tekivät rauhansopimuksen varmistaakseen hyvät välit jatkossakin.
Gnomet asuivat rauhassa yli puolitoista vuosituhatta. Tilanne muuttui, kun elfien soturit lähtivät Kandarinin alueelta vuonna 1930 lopettaakseen kotimaansa sisällissodan. Sillä välin kun elfit olivat poissa, heidän itäinen valtakuntansa tuhoutui täysin. Tämän jälkeen gnomet pystyivät laajentamaan alueitaan etelään, jolloin syntyi Tree Gnome Village.
Gnomet eivät kuitenkaan olleet ainoita, jotka olivat laajentamassa. Goblinit siirtyivät etelästä pohjoiseen, jonka takia heidän välilleen syntyi taistelu, jota kutsutaan Asundrin taisteluksi. Gnomet taistelivat urheasti goblineja vastaan, mutta he eivät pärjänneet goblinien raa'alle voimalle. Kuningas Healthorgilla ja hänen neuvonantajallaan Glouphriella oli kuitenkin suunnitelma. Glouphrie loi illuusion jättiläiskilpikonna-armeijasta, joka säikäytti goblinit tiehensä. Glouphrie paljastui myöhemmin petolliseksi ja epäluotettavaksi, jonka takia hänet karkotettiin gnomejen mailta. Glouphrie rakensi oman kaupunkinsa, Arposandran, jossa hän alkoi juonitella gnomeja vastaan. #
Kuningas Healthorg alkoi heikentyä iän myötä. Mahjarratit Hazeel ja Khazard käyttivät sitä hyväkseen ja alkoivat valloittaa gnomejen lähellä olevia alueita. Hazeel valloitti Tree Gnome Strongholdin ja Tree Gnome Villagen välillä olevan alueen (nyk. Ardougne), jonka takia ne etääntyivät toisistaan. Hazeelin oppipoika Khazard valloitti alueita gnomejen maiden eteläpuolella ihmisarmeijallaan. Khazardin ja Hazeelin ihmisarmeijat kasvattivat eräiden gnomejen ihmisinhoa.
Gnomejen ja ihmisten ystävyys
Vaikka gnomet ja ihmiset olivatkin olleet Gielinorissa hyvin kauan yhdessä, heidän välilleen ei ollut kehittynyt ystävyys- tai vihasuhteita. Vaikka gnomet olivatkin olleet sodassa Khazardin joukkojen kanssa, he halusivat silti elää ihmisten kanssa sovussa. Gnomet ja ihmiset alkoivat lähestyä toisiaan viidennen kauden alkupuolella.
Kun gnome Yewnock keksi gnome gliderit vuonna 20, gnomet pystyivät matkustamaan pitkiä matkoja hyvin helposti. Tällöin he pystyivät matkustamaan ihmisten maille ja tutustumaan heihin. Gnomet ovat ystävystyneet useimpien ihmisvaltakuntien kanssa. Vaikka useimmat gnomet ajattelevat ihmisistä jo hieman myönteisemmin, heidän joukostaan löytyy myös epäilijöitä.
Glouphrie, Glough ja Arposandran gnomet
Karkotuksestaan lähtien Glouphrie on vaaninut muita gnomeja ja jatkanut suunnitelmiaan. Hän on mm. naamioitunut neuvonantajaksi, yrittänyt lietsoa sotaa gnomejen ja ihmisten välille ja lähettänyt vakoojarobotteja gnomejen alueille. Hänen tähänastiset yrityksensä ovat kuitenkin epäonnistuneet. Glouphrien epäillään kuolleen vanhuuteen, mutta se ei tarkoita että hänen suunnitelmansa olisivat loppuneet. Arposandran gnomet jatkavat hänen suunnitelmaansa ja alkavat luoda armeijaa gnomeista ja terrorbirdeistä.
Glough on myös yrittänyt horjuttaa rauhaa ihmisten ja gnomejen välillä, mutta Seikkailija on estänyt ne. Gloughilla saattaa olla jonkinlainen yhteys Arposandraan, mutta tästä ei ole varmaa tietoa.
Merkittävät gnomet
Healthorg
Healthorg oli gnomejen kuningas neljännen kauden lopulla. Hänen valtakautenaan gnomet laajensivat alueitaan ja loivat Tree Gnome Villagen. Hän myös johdatti heidät voitokkaisiin taisteluihin, kuten Atarisundrin taisteluun. Hän alkoi kasvattaa jättiläiskilpikonnia ratsuiksi ja otti yhden niistä itselleen.
Healthorg hallitsi kuolemaansa asti neljännen kauden lopulle. Vaikka hänen otteensa alkoi lipsua valtakautensa lopulla, häntä pidetään edelleen parhaimpana gnomekuninkaana ja hän on hyvin rakastettu gnomejen keskuudessa. Monet pitävät hänen hallintakauttaan "gnomejen kulta-aikana".
Hazelmere
Hazelmere oli Healthrogin neuvonantaja. Hän on voimakas velho ja omaa telepatian kyvyn. Hän on yksi parhaimmista puukuiskaajista ja on erittäin läheinen anima mundin kanssa. Hazelmere on yksi Grand treen luomisessa mukana olleista velhoista ja on heistä ainoa elossa oleva.
Hazelmeren ensimmäinen henkipuuystävä oli Argento. He olivat hyvin läheiset. Kun Hazelmere oli eräänä päivänä etsimässä uusia henkipuita, hän tunsi anima mundin kautta tuskaa ja surua. Hän tunsi, että Argentolle oli tapahtunut jotain. Kun hän oli palannut, kaikki näytti olevan kuten yleensäkin. Argento näytti olevan kunnossa, mutta Hazelmere ei pystynyt tuntemaan hänen elinvoimaansa. Hän jutteli asiasta Oaknockin kanssa. Oaknock epäili Glouphrien tehneen illuusion, joten hän loi anti-illuusiolaitteen. Kun he paljastivat tämän kuninkaalle, Glouphrie karkotettiin gnomejen mailta.
Hazelmere lähti Tree Gnome Strongholdista tuntemattomasta syystä Yanillen itäpuolella olevaan saaristoon elämään erakkoelämää. Hazelmere puhui muinaista gnomejen kieltä, mutta osasi hieman myös yleiskieltä. Hän kommunikoi muiden kanssa yleensä telepatian avulla.
Vuonna 169 viidettä kautta hän ystävystyi Seikkailijan kanssa. Kun Seikkailija oli etsimässä sisäänkäyntiä Arposandraan, hän joutui ansaan. Hän huusi Hazelmerea auttamaan ja hän tuli. Hän vei heidät pois käyttämällä Argentolta saamaansa siementä. Hazelmere oli nähnyt ennen tätä näyn tulevaisuudesta, jossa hän ja muutama muuta henkilöä olivat taistelemassa mahjarratia vastaan. Hän pystyi aistimaan näyssä kuolemansa, jonka olisi ehkä voinut estää Argenton siemenen avulla, mutta hän päätti pelastaa Seikkailijan itsensä sijaan.
Hazelmeren ennustus alkoi toteutua. Mahjarrat Lucien oli saanut käsiinsä voimakkaan Armadylin sauvan ja Seikkailija oli kokoamassa sankariryhmää taistelemaan häntä vastaan. Hazelmere suostui, vaikka tiesi mitä tulisi tapahtumaan. Hän taisteli rohkeasti Lucienia vastaan, mutta hänen taikuutensa ei riittänyt edes vahingoittamaan häntä. Lucien iski häneen tappavan loitsun, jolloin hänen ruumiinsa mureni ja pelkästään hattu jäi jäljelle.
Hazelmere oli yksi kuuluisimmista gnomeista ja on yksi suurimmista gnomesankareista. Hänen kuolemaansa on muistettu useilla patsailla Faladorissa ja Tree Gnome Strongholdissa.
Oaknock
Oaknock oli mekaanikko ja yksi Healthorgin neuvonantajista. Hän oli taitava mekaanikko ja arkkitehti. Hän rakensi suurimman osan Tree Gnome Strongholdista mitä näemme vielä tänäkin päivänä. Hän oli elfien hyvä ystävä ja käytti heidän taikuuttaan hyväksi omissa keksinnöissään. Oaknock oli aina epäillyt Glouphriea ja yritti koko ajan todistaa hänen pahuutensa. Kun Hazelmere kertoi hänelle Argenton kuolemasta, hän rakensi elfien taikuuden avulla anti-illuusiolaitteen ja näytti kuninkaalle, että Glouphrie oli peitellyt asioita.
Oaknoc kuoli luultavasti neljännen kauden lopussa tai viidennen kauden alussa. Hän on yksi tunnetuimmista gnomeista ja hänen muistokseen on tehty useita patsaita Tree Gnome Strongholdiin
Yewnock
Yewnock on Oaknockin lapsi. Kuten isänsä, hänkin oli mekaanikko. Hän ymmärsi isänsä luoman anti-illuusiolaitteen toiminnan ja rakennutti Bolrien pyynnöstä sellaisen Tree Gnome Villageenkin. Hänen tunnetuin keksintönsä on gnome gliderit, joilla gnomet nykypäivänäkin matkailevat kaikkialle. Yewnockin nykyistä tilaa ei tiedetä, mutta hänen oletetaan kuolleen vanhuuteen.
Argenthorg
Argenthorg on Healthorgin lapsi. Isänsä kuoleman jälkeen hän osallistui kuninkuusvaaleihin. Hän oli suosittu ennakkoehdokas, koska useat gnomet ajattelivat hänestä tulevan isänsä veroinen hallitsija. Arghenthorgista tuli kuningas 1940-luvulla neljättä kautta ja hänen oletetaan hallinneen Tree Gnome Strongholdia kuolemaansa asti. Hänen jälkeensä kuninkuuden otti Narnode Shareen.
Bolrie oli 1900-luvulla Tree Gnome Villagen hallitsija. Healthorgin kuoleman jälkeen hän osallistui kuninkuusvaaleihin, koska hän halusi varmistaa että Tree Gnome Villagen asemaan ja estää Khazardin joukkojen hyökkäykset. Argenthorg oli vaalien ennakkosuosikki, eikä Bolrie uskonut pystyvänsä voittamaan häntä - gnomet pitivät häntä uutena Healthorgina. Hän tiesi ettei voisi voittaa. Tällöin hänen neuvonantajansa sanoi, että hän voisi muuttaa asian. Bolrie ei tiennyt kaikkia yksityiskohtia, mutta suostui.
Tämän jälkeen Argenthorgin pöydälle ilmestyi ihmisruokaa. Bolrie tuli paikalle ja väitti, että Argenthorg pitää ihmisruoasta enemmän kuin gnomejen ruoasta - ihmisten rakastaja ei sopisi gnomejen hallitsijaksi. Argenthorg tuli paniikkiin, eikä hän tiennyt mistä ruoka tuli. Sitten hän ajatteli, että kaiken täytyi olla illuusiota, joten hän aktivoi anti-illuusiolaitteen. Tällöin ihmisruoka katosi ja Bolrien neuvonantaja paljastui Glouphrieksi.
Bolrie hämmästyi tästä ja tajusi keneen hän oli luottanut koko tämän ajan. Tämän jälkeen Bolrie joutui häpeään, koska oli uskonut gnomejen vihollista niin sokeasti. Välikohtauksen jälkeen Bolrie rakennutti kotiinsa oman anti-illuusiolaitteen ja vannoi kostoa. Bolrie poistui ehdokkuudesta.
Bolrie oli raivoissaan Glouphrielle, ja halusi kostaa. Hän teki siitä elämäntehtävänsä. Ennen lähtöään hän antoi Tree Gnome Villagen kuninkuuden veljelleen Bolrenille. Hän lähti läntisille vuorille, ja päätyi elfien luokse. Hän tutki valoa ja illuusioita yli sata vuotta löytääkseen tavan saada Glouphrien piilotetun kaupungin esiin. Elf Ilfeenin, avulla hän onnistui tässä ja sai tehtyä kannettavan anti-illuusiolaitteen. Hän löysi sen avulla Arposandran, mutta joutui heti vangiksi.
Vuonna 169 viidettä kautta Bolrien tytär Golrana ja Seikkailija pelastivat Bolrien Arposandrasta ja toivat takaisin Tree Gnome Villageen. Bolrie ei ole vieläkään unohtanut kostosuunnitelmiaan ja aikoo löytää uuden reitin Arposandraan.
Golrana
Golrana on Bolrien lapsi, Golrien äiti ja Belbondon aviopuoliso. Golrana oli hyvin pieni kun Bolrie lähti kostomatkalleen, jonka takia hänellä ei ollut paljoa aikaa tutustua häneen. Kun hän tuli täysi-ikäiseksi, hän lähti tutkimaan maailmaa toivossa, että sattuisi löytämään isänsä. Ajan mittaan hän piti seikkailusta niin paljon, että jatkoi sitä epäonnistuneiden löytöyrityksienkin jälkeen.
Kun Golrie löysi isoisänsä lähettämän avunpyyntökirjeen (jota hän oli käyttänyt kirjanmerkkinä useita vuosia), Golrana lähti Seikkailijan kanssa pelastamaan häntä. He rakensivat kannettavan anti-illuusiolaitteen Bolrienin piirustusten mukaan ja löysivät sisäänkäynnin Arposandraan. Pelastettuaan Bolrenin he palasivat Tree Gnome Villageen. Tällä hetkellä hän haluaa tutustua henkipuihin paremmin ja tulla puukuiskaajaksi.
Bolren
Bolren on Bolrien pikkuveli. Kun Bolrie lähti Tree Gnome Villagesta, hän antoi sen kuninkuuden hänelle. Hän piti ensimmäisinä vuosina Bolrien perheestä huolta parhaansa mukaan. Bolrenin valtakunta on ollut koko hänen hallinta-aikansa ajan sodassa Khazardin joukkojen kanssa. Yksi hänen tekemistään puolustuksista on kylän ympärillä oleva sokkelo, joka perustui hänen veljensä piirustuksiin. Bolren on Tree Gnome Villagen kuningas vielä tänäkin päivänä.
Glouphrie
Glouphrie oli neljännellä kaudella yksi kuningas Healthorgin neuvonantajista. Useimmat gnomet - erityisesti Oaknock - eivät pitäneet hänestä erityisesti ja antoivat hänelle lempinimeksi "Glouphrie the untrusted". Hän on taitava velho erityisesti valotaikuudessa. Hän pystyy muokkaamaan valoa niin, että hän pystyy luomaan illuusioita. Glouphrien suurin uroteko oli Asundrin taistelun aikaan, jolloin hän loi illuusiojättiläiskilpikonna-armeijan, joka säikäytti goblinit tiehensä ilman väkivaltaa tai veren vuodatusta.
Myöhemmin Glouphrie oli tuntemattomasta syystä peittänyt henkipuu Argenton kuoleman. Kun tämä paljastui, Glouphrie ei suostunut selittämään asiaa kuninkaalle ja sanoi, että kuninkaan ei tarvitse tietää kaikkia asioita. Tämän jälkeen hänet karkotettiin Tree Gnome Strongholdista ja hänestä tuli gnomejen vihollinen. Hän otti mukaansa itselleen uskolliset gnomet ja perusti Arposandran läheiseen vuoristoon.
Joskus karkotuksensa jälkeen Glouphrie meni Tree Gnome Villagen hallitsijan, Bolrien, neuvonantajaksi illuusiovalepuvun avulla. Hän yritti saada Bolrien vastustamaan ihmisiä ja yrittämään tulla Tree Gnome Strongholdin kuninkaaksi. Bolrie suostui, mutta ei uskonut pystyvänsä voittamaan Arghenthorgia. Tämän jälkeen Glouphrie laittoi yhden kätyreistään viemään ihmisruokailluusion Arghentorgin pöydälle, jotta Bolrie voisi syyttää häntä ihmisten suosimisesta. Tällöin Argenthorg ajatteli sen olevan illuusiota, jolloin hän käynnisti anti-illuusiolaitteen. Glouphrien valepuku katosi, jonka jälkeen hän poistui paikalta.
Glouphrie on piilottanut Arposandran illuusioiden avulla. Arposandrassa hän teki useita kokeiluja anima mundilla, jotka johtivat useiden vääristyneiden terrorbirdien ja jättiläiskilpikonnien sekä saastesuon syntymiseen.
Glouphrien aikomuksia tai suunnitelmia ei tunneta hyvin, mutta ne saattavat liittyä jotenkin ihmisistä eroon pääsemiseen. Glouphrien oletetaan kuolleen vanhuuteen, mutta varmaa tietoa tästä ei ole.
Glough
Glough oli viidennellä kaudella Tree Gnome Villagen pääpuuvartija. Hänelle on kehittynyt hyvin suuri ihmisviha. Viidennen kauden alussa eräs ihminen heitti hänen naamaansa kermapiiraan, josta hän ei erityisesti ilahtunut. Tämä saattaa olla yksi syy hänen ihmisvihalleen. Toinen todennäköisempi syy on Khazard-gnome-sota. Hän ajattelee, että kaikki ihmiset ovat pahoja ja he haluavat tuhota kaikki gnomet. Glough uskoo, että gnomejen pitäisi iskeä ihmisten kimppuun ennen kuin he ehtivät tehdä sen.
Vuonna 169 gnome Glough alkoi juonitella. Hän päätti rikkoa gnomejen luottamuksen ihmisiin tappamalla Grand Treen ja syyttämällä ihmisiä siitä. Hän otti ihmisen apulaisekseen ja sai hänet hankkimaan hänelle daconia-kiviä, jotka pystyisivät tappamaan Grand Treen. Hän myös tilasi sotalaivueen Karamjan shipyardilta tulevaa sotaa varten lupaamalla toimittaa heille kaiken tarvittavan puun - puun, jonka hän saisi kuolevasta Grand Treestä.
Gnomet huomasivat puun kuolemisen ja lähettivät Seikkailijan tutkimaan asiaa. Pian tämän jälkeen Glough vangitsi ihmisapulaisensa ja sanoi hänen tuoneen kivet. Hän uskotteli kuninkaalle, että ihmiset olivat vaarallisia eikä heihin voinut luottaa. Seikkailija alkoi epäillä ja päätti tutkia asiaa. Lopulta hän sai tietää Gloughin olevan kaiken takana ja löysi Gloughin kodissa olevan salakäytävän, joka johti Grand Treen alapuolelle. Siellä hän kohtasi Gloughin ja tuhosi hänen kutsumansa demonin. Pian tämän jälkeen kuningas saapui paikalle ja Seikkailija näytti todisteet. Glough pantiin kotiarestiin ja daconia-kivet poistettiin puun juurista, jolloin se toipui.
Kotiaresti ei pidätellyt Gloughin suunnitelmia, sillä hänellä oli useita alaisia soluttautuneena gnomejen joukkoihin. He yrittivät saada Ape Atollin apinat auttamaan ihmisten lavastamisessa ja siten sodan aiheuttamisessa. Tämä olisi onnistunut jos apinat olisivat saaneet tapettua gnomejen erikoisjoukot ja ihmiset oltaisiin lavastettu syyllisiksi, mutta tämä suunnitelma epäonnistui.
On mahdollista että Glough on yksi Arposandran gnomeista, mutta siitä ei ole tällä todisteita.
Glouck
Glouck on gnome, joka hallitsee Arposandraa tällä hetkellä. Hän muistuttaa Glouphrieta, mutta hän on kieltänyt hänestä puhumisen. Hän ilmeisesti jatkaa Glouphrien suunnitelmia ja kouluttaa gnomejaan sotaan ihmisiä vastaan.
Gnomekulttuuri
Gnomeilla on omanlainen ruokakulttuurinsa. Heillä on paljon sellaisia ruokalajeja mitä ei löydy mistään muualta kuin gnomejen mailta. Gnomejen herkkuruokiin kuuluvat mm. suklaapommi, matobatta, sammakkorouske ja useat erilaiset koktailit. Näiden ruokien ainesosat ovat eksoottisempia kuin useimmissa ruoissa. Ainesosina voi olla esimerkiksi matoja ja sammakonreisiä sekä gnomejen omia mausteita. Gnomeruoat ovat niin suosittuja gnomejen keskuudessa, että niille on tehty oma kuljetuspalvelu, joka vie niitä vaikka toiselle puolelle Gielinoria.
Gnomejen ruokakulttuuri on viimeaikoina saanut pieniä vaikutteita ihmisiltä. Esimerkiksi juusto ja tomaatti olivat sellaisia raaka-aineita, joita he eivät käyttäneet ennen kuin tulivat ihmisten kanssa yhteyksiin.
Gnomejen kansallispeli on gnomepallo (gnome ball). Gnomepallo syntyi sattumalta useita vuosia sitten, kun kaksi veljestä kilpaili osoittaakseen oman paremmuuteensa. He kisasivat siitä, että kumpi pystyi tappamaan enemmän sammakoita heittämällä kiviä niitä päin. He toistivat tämän kilpailun uudestaan ja siitä tuli pikkuhiljaa päivittäinen tapahtuma, johon osallistui myös muita perheenjäseniä ja ystäviä. Peli alkoi kehittyä tämän jälkeen. He rakensivat ottelukentän, korvasivat kivet kimmoisilla sammakoista tehdyillä palloilla ja tekivät gnomejen hiuksista maalikorit. Pelaajat ryhmittyivät joukkueisiin ja eri sarjoihin. Gnomepallo on gnomejen keskuudessa hyvin suosittu, mutta ulkopuolisille se on hyvin vieras laji.
Gnomejen kieli
Gnomeilla on oma kielensä, jota he luultavasti käyttivät enemmän jumalasodan aikana ollessaan erossa muusta maailmasta. Koska gnomet ovat nykyään paljon enemmän yhteyksissä muiden lajien kanssa, he ovat alkaneet käyttämään yleiskieltä. Hazelmere oli viimeinen tunnettu gnome, joka käytti vielä muinaista gnome-kieltä. Gnome-kieltä näkyy vielä paikkojen nimissä.
Sanasto:
Sana
Suomennos
Sana
Suomennos
Sana
Suomennos
arpos
kivet
hewo
ruoho
mos
kolikko
ando
portti
ip
sinä
mond
leima
andra
kaupunki
imindrus
seikkailu/tehtävä
o
-lle
ataris
lehmä
irno
kääntää toiselle kielelle
por
pitkä
cef
uhka
kar
ei
priw
puu
cheray
laiska
Kar-Hewo
Al Kharid
Priw Gnomo Andralo
Tree Gnome Village
Cingo
Kuningas
kai
vene
pro
-lle
cretor
ämpäri
ko
seilata
qui
vartioida
eis
minun
lauf
silmä
quir
vartija
et
ja
laquinay
terve järki
rento
ketteryys
eto
aikoa
lemanto
ihminen
sarkos
katoa
gandius
viidakko
Lemanto Andra
Digsite
sind
suuri
Gandius
Karamja
lematolly
tyhmä ihminen
Sindarpos
White Wolf Mountain
gal
kaikki
Lemantolly Undri
Feldip Hills
Ta Quir Priw
The Grand tree
genties
lehti
lovos
antoi
tuzo
avata
gutus
banaani
meso
tuli
undri
maat
gomonodo
oksa
meris
tappaa
urmesco
sielu
har
vanha
mi
minä
harij
harpuuna
mina
aika/ajat
Dwarfit
Uskonnot: Guthix, Zamorak
Asuinalueet: Keldagrim, Asgarnia
Elinikä: ~200 vuotta
Merkittäviä dwarfeja: Alvis, Hreidmar, Veldaban, Doric
Yleistä tietoa dwarfeista
Dwarfit ovat lyhyitä ihmisen kaltaisia olentoja. Dwarfit elävät pidempään kuin ihmiset, mutta omaavat myös erittäin lyhyen pinnan. Dwarfit tunnetaan monesta asiasta. He ovat mieltyneitä mallasjuomiin, mies-dwarfeilla on pitkä parta, he ovat erittäin taitavia malmien kaivamisessa, jalostamisessa ja metallin muokkaamisessa. Dwarfit eivät sen kummemmin ole uskossa, vaikka seuraavatkin Guthixia.
Dwarfit ovat erittäin tietoisia rahan arvosta ja arvostavat kultaa ja vaurautta. Suuri osa heistä onkin liikemiehiä ja he ovat luoneet useita laitteita tehostaakseen tuotantoa - joskus ympäristöstään tai työntekijöiden turvallisuudesta välittämättä. Keldagrimin johto koostuikin hyvin pitkään kaivosyhtiöiden johtajista.
Dwarfit ovat hyviä laitteiden valmistajia. He ovat keksineet muun muassa dwarf multicannonin, blast furnacen ja lava flow minen. Dwarfit osasivat käyttää vielä taikuutta Keldagrimin rakentamisen aikaan, mutta se taito hävisi heiltä kokonaan jumalasodan aikana.
Dwarfien historia
Dwarfien alkuhistoria
Dwarfit tulivat Gielinoriin Guthixin tuomina ja elivät aluksi pinnalla. Jumalasodan sytyttyä dwarfien oli siirryttävä maan alle turvaan, jonne he rakensivat pääkaupunkinsa Keldagrimin. Tähän aikaan dwarfit olivat hyvin riippuvaisia taikuudesta. He käyttivät sitä valon tekemisessä, kasvien kasvattamisessa ja monissa muissa asioissa. Zamorak oli kironnut dwarfit niin, että he alkoivat pikkuhiljaa muuttumaan hänelle uskollisiksi chaos dwarfeiksi. Dwarf-velhot tajusivat, että kirous käytti dwarfeissa olevaa taikuutta muodonmuutoksen tekemiseen. Ainoa tapa estää tämä oli poistaa dwarfeilta kyky käyttää taikuutta. Näin tehtiin ja kaikki Keldagrimin dwarfit menettivät kyvyn käyttää taikuutta.
Taikuuden yhtäkkinen poisto aiheutti suurta kaaosta Keldagrimissa, joka johti lopulta sisällissotaan. Keldagrimia hallinneen velhoista koostuneen valtuuston voima-asema alkoi heikentyä ja he päättivät, että Keldagrim tarvitsee yhden voimakkaan hallitsijan tuomaan järjestyksen takaisin. He nimittivät kapteeni Gozdaronin Keldagrimin ensimmäiseksi kuninkaaksi. Ennen pitkää Keldagrimiin palasi rauha ja dwarfien piti löytää uusia keinoja taikuuden tilalle. He keskittyivät enemmän metalliteollisuuteen ja onnistuivat rakentamaan erilaisia laitteita.
Osa dwarfeista palasi maan pinnalle jumalasodan jälkeen, mutta tarkkaa ajankohtaa tälle ei ole. Tästä huolimatta suurin osa dwarfeista elää edelleen maan alla.
Consortiumin nousu
Keldagrimia hallitsi hyvin pitkään kuninkaat. Asia alkoi kuitenkin muuttua neljännellä kaudella hieman yli 500 vuotta sitten kun kuningas Alvis perusti Consortiumin. Consortium on useiden yhtiöiden muodostama louhintaliitto. Heidän tehtävänään oli toimia Alviksen neuvonantajina. Alviksen kuolemaan mennessä he saivat kuitenkin niin paljon valtaa, että uutta kuningasta ei valittu, vaan he saivat kaiken vallan itselleen. Tällöin loppui kuninkaiden aikakausi.
Vaurauden aikakausi
Vaurauden aikakaudella Consortium hallitsi Keldagrimia. Koska he olivat liikemiehiä, he pyrkivät kasvattamaan tuotantoa. Yksi heidän rakennuttamistaan asioista oli Lava flow mine. Sen avulla he pystyvät lämmittämään kaupunkia sekä tuottamaan energiaa, joka pyörittää useimpia heidän laitteistaan.
Vauraus ei kuitenkaan levinnyt tasaisesti dwarfien kesken. Keldagrim oli jakautunut kahtia: lännessä oleviin rikkaisiin liikemiehiin ja idässä oleviin köyhiin työntekijöihin. Varallisuus ei kuitenkaan ollut ainoa asia joka erotti lännen ja idän. Consortium ja Black Guard (Keldagrimin 'poliisi' ja puolustusvoimat) kiinnittivät paljon enemmän huomiota länteen ja sen asukkaisiin. Jos lännessä tapahtuu joitain ongelmia, he puuttuvat siihen heti - mutta jos idässä tapahtuu jotain, he eivät kiinnitä siihen mitään huomiota. Idässä asuvat olivat toisen luokan kansalaisia, joita useat lännessä asuvat halveksivat.
Red Axen nousu
Rex Axe oli kaikista suurin kaivosyhtiö sekä Consortiumin jäsen. Sen johtaja on Hreidmar. Hreidmar halusi saada lisää voimaa ja mainetta. Hän halusi saada oman päänsä entisen kuningas Alviksen patsaan tilalle. Hän palkkasi erään dwarfin törmäämään patsaaseen laivalla 'vahingossa' niin, että patsas hajoaisi. Suunnitelma onnistui ja patsas hajosi. Consortium aikoi aluksi rakentaa patsaan uudelleen niin kuin se oli ennenkin, mutta Hreidmar vaati, että sen tilalle laitettaisiin joku kaivosyhtiön johtaja, koska kuninkaiden aikakaudesta oli niin pitkä aika. Muut suostuivat tähän ja alkoivat miettiä kuka se olisi. Hreidmar ehdotti itseään, koska Red Axe oli kaivosyhtiöistä suurin. Muut yhtiöt olivat eri mieltä, eivätkä päässeet päätökseen. Lopulta he antoivat ihmisen valita. Ihminen ei valinnut Red Axea. Välikohtauksen jälkeen Red Axe erosi Consortiumista.
Red Axe oli jo pitkään kerännyt joukkoja armeijaansa mahdollista sotaa varten. Red Axe oli ogre shamanin taikuuden ja Arposandran gnomejen avulla onnistunut rakentamaan laitteen, joka aivopesee dwarfeja chaos dwarfeiksi. Hän oli myös luonut dwarfien ja ogrejen yhdistelmiä, dwogreja. Hän kidnappasi dwarfeja Itä-Keldagrimista, koska siellä oli hyvin paljon dwarfeja eikä Black Guard edes välittänyt heidän katoamisistaan. Hän oli myös luonut kannettavia tykkejä, joita chaos dwarfit pystyivät käyttämään.
Red Axen chaos dwarfit olivat olleet useissa konflikteissa Black Guardin kanssa ja ovat tälläkin hetkellä taistelemassa heitä vastaan. Black Guard ei kuitenkaan tiennyt, että heillä oli yhteys Red Axeen.
Hreidmar oli saanut tietää noin 20 vuotta sitten, että hän oli kuningas Alviksen perillinen. Vaikka hän yrittikin valloittaa Keldagrimia chaos dwarf-armeijansa avulla, hän päätti yrittää tulla kuninkaaksi myös kansalaisten avulla. Hän päätti käännyttää heidät Consortumia vastaan. Hän lähetti yhden dwarfeistaan Lava Flow mineen ja aiheutti räjähdyksen, joka hautasi useita työmiehiä. Tämän jälkeen Consortium lähetti sinne joukkojaan, mutta dwarfien pelastamisen sijaan he alkoivat korjata vahinkoja. Osa hautautuneista dwarfeista menehtyi, koska he eivät saaneet apua ajoissa.
Lava flow mine-kohtauksen jälkeen dwarfit alkoivat ajatella entistä vahvemmin, että Consortium välittää vain tuloista, vaikka todellisuudessa Lava flow mine olisi voinut aiheuttaa enemmän kuolonuhreja, jos sitä ei olisi oltu korjattu. Hreidmar alkoi kerätä dwarfeja mielenosoitukseen, jossa he vastustivat Consortiumin valtaa ja halusivat kuninkaan. Consortium oli lähettänyt suuren osan Black Guardista taistelemaan chaos dwarfeja vastaan, jonka takia heillä ei ollut varaa sisällissotaan. Tämän takia he päättivät hyväksyä kansan pyynnön ja katsoa arkistoista kuka on Alviksen oikea perillinen.
Dwarf Veldaban ja Seikkailija olivat saaneet tietää Red Axen yhteydestä chaos dwarfeihin. Hreidmarin tietämättä he olivat käyneet dwarf Meiken avulla arkistoissa. He tajusivat, että he eivät voisi päästää Hreidmaria kuninkaaksi. Tämän takia Veldaban ja Meike päättivät muuttaa arkistoja niin, että perilliseksi tulisikin joku toinen. Tämä toinen oli Veldaban, vaikka hän ei olisikaan halunnut kuninkaaksi.
Veldabanin kuninkuuden jälkeen Hreidmar pakeni Keldagrimista raivoissaan valmistautumaan tulevaan. Vaikka Keldagrim oli saanut kuninkaan, Consortiumia ei poistettu. Veldaban oli hyvin kokematon hallitsija, jonka takia hän tarvitsi Consortiumin apua.
Kuudennen kauden alussa Veldaban alkoi hyökätä Red Axen päämajaan ennen kuin he ehtisivät tekemään seuraavan siirtonsa. Hän teki trollien kanssa rauhan ja sai heidät auttamaan hyökkäyksessä. Veldaban hyökkäsi Seikkailijan, trollien ja Black Guardin kanssa päämajaan, jossa Veldaban ja Seikkailija päihittivät Red Axen johtajan. Riippuen Seikkailijan valinnoista, Veldaban joko jatkoi kuninkaana oloa, antoi vallan takaisin Consortiumille tai kuoli, jolloin Hreidmarista seuraava kruunuperillinen - drunken dwarf - otti hänen paikkansa. Keldagrim on saanut olla sen jälkeen rauhassa.
Asgarnian dwarfit
Viidennellä kaudella Asgarnian Ice Mountainilla olevat dwarfit löysivät lumimyrskystä nuoren tytön. Tyttö oli tappanut suden ja käyttänyt sen turkkia pysyäkseen lämpimänä. He pitivät tytöstä huolta ja nimesivät hänet Kara-Meiriksi, joka tarkoitti sudenpentua muinaiselle dwarf-kielellä. Useiden vuosien jälkeen he kuitenkin päättivät lähettää hänet omiensa joukkoon ja tutustumaan muihin ihmisiin.
Kara-Meir palasi dwarfien luokse melko pian lähtönsä jälkeen, mutta tällä kertaa hänellä oli ystäviä mukanaan ja tehtävä. Hän pyysi dwarfeja auttamaan Faladoria sodassa Kinshraa vastaan. Jos Kinshra alistaisi Faladorin, he saattaisivat alistaa dwarfit valtansa alle ja viedä heiltä kaiken. Dwarfit miettivät hetken ja suostuivat tähän. He tulivat taistelemaan Kara-Meirin johdattamina ja heidän ansiotaan Falador voitti.
Falador kiitti dwarfeja ja antoi heidän rakentaa Mining guildin Faladoriin.
Veldaban on entinen Black Guardin komentaja ja nykyinen Keldagrimin kuningas. Hän on Dandakanin - rikkaan kaivajan - lapsi. Toisin kuin isänsä, hän ei välitä rikkauksien keräämisestä vaan muiden auttamisesta. Veldaban on luonteeltaan hyvin itsepäinen ja äkkipikainen, eikä pysty aina hillitsemään itseään jos näkee jotain vääryyttä.
Veldaban oli joitain kymmeniä vuosia sitten mukana Barendirin taistelussa. Hän oli silloin vielä luutnantti. Myöhemmin hänet ylennettiin komentajaksi. Kun kuningas Alviksen patsas hajosi, Veldaban ei uskonut Seikkailijan olevan syyllinen ja pelasti hänet mahdolliselta vankeudelta. Heistä tuli myöhemmin hyvät ystävät.
Eräänä päivänä Itä-Keldagrimista tullut Hilda pyysi Veldabanilta apua, sillä hänen veljensä oli kadonnut. Veldaban tuli tutkimaan asiaa ja he kohtasivat chaos dwarfin, joka katosi heidän silmiensä edessä. Veldaban päätti jatkaa tutkimusta myöhemmin apujoukkojen voimin, mutta päätti ensin ilmoittaa näkemästään Black Guardille. He eivät uskoneet Veldabania koska hänellä ei ollut todisteita. He myös kielsivät Veldabania tutkimasta asiaa - Itä-Keldagarimilaiset eivät olleet heidän mielestään tarpeeksi tärkeä asia tutkittavaksi. Vaikka Veldaban ei voinut tutkia asiaa Black Guardin tuella, hän päätti tehdä sitä vapaa-ajallaan.
Veldaban ja Hilda yrittivät löytää salaperäisten katoamisien syyn ja he ystävystyivät sen aikana - heistä saattoi jopa tulla enemmänkin kuin vain ystäviä. Lopulta he löysivät minne dwarfit oli viety. He näkivät laitteen jolla heitä muutettiin chaos dwarfeiksi, mutta he jäivät kiinni. Hilda muutettiin chaos dwarfiksi. Koska Veldaban oli tunnettu henkilö Keldagrimissa, hänen poissaolonsa huomattaisiin hyvin nopeasti. Tämän takia Veldabanin viimeaikainen muisti tyhjennettiin ja hänet jätettiin Keldagrimiin jatkamaan tavallisia hommiaan.
Kun pieni ryhmä chaos dwarfeja havaittiin Keldagrimissa, Veldaban meni hoitamaan asiaa Seikkailijan kanssa. He tappoivat heistä yhden, joka oli hänen tietämättään Hilda muuttuneena chaos dwarfiksi. Hilda oli alitajunnassaan onnistunut ottamaan mukaansa esineitä, joiden avulla Veldaban ja Seikkailija pääsivät chaos dwarfien jäljille. He pääsivät paikkaan, jossa Veldaban oli viimeksi jäänyt kiinni ja näkivät kun he muuttivat tavallisia dwarfeja chaos dwarfeiksi. Tällöin Veldaban sai muistinsa takaisin ja muisti Hildan. Heidät huomattiin, mutta he onnistuivat pakenemaan muistiensa kanssa.
Palattuaan Veldaban sai vakuutettua Black Guardin ja Consortiumin chaos dwarfien ja Red Axen uhasta. Hän vaati, että he tekisivät suoran hyökkäyksen Red Axen päämajaan. Consortium oli kuitenkin sitä mieltä, että heidän ei pitäisi tehdä liian hätiköityjä päätöksiä. Tämän kuultuaan Veldaban erosi Black Guardista ja päätti pysäyttää Red Axen itse.
Lava flow minen räjäytyksen jälkeen Consortium vangitsi Veldabanin, koska hän huuteli kaikkialla Consortiumin välittävän vain rahasta ja uskoivat hänen jopa olevan syyllinen tapahtumiin. Seikkailija sai heidät kuitenkin vakuutettua, että Veldabania ei kannata vangita eikä hän ollut syyllinen tapahtumiin.
Veldaban ja Seikkailija huomasivat pian, että Hreidmar oli johtamassa vallankumousta kaataakseen Consortiumin ja saadakseen kuninkaan hallitsemaan Keldagrimia. He yrittivät vakuuttaa väkijoukolle Hreidmarin olevan paha, mutta epäonnistuivat. He pelkäsivät, että Hreidmar voisi vallankumouksen onnistuessa päästä kuninkaaksi, joten he etsivät käsiinsä Meiken, joka tiesi kuninkaisiin liittyvistä asioista enemmän.
Veldaban, Seikkailija ja Meike onnistuivat pääsemään arkistoihin ja saivat tietää, että Hreidmar oli kuninkaan oikea perillinen. He halusivat välttää sen hinnalla millä hyvänsä. Veldaban ja Seikkailija lähtivät auttamaan chaos dwarfien hyökkäyksen kanssa sillä välin kun Meike yritti löytää keinoa välttää se. Ainoaksi ratkaisuksi jäi arkistojen muuttaminen niin, että joku muu olisi kuninkaan perillinen Hreidmarin sijaan.
Vallankumous onnistui ja Consortium julisti tulevan kuninkaan nimen - Veldaban. Veldaban - osin vasten tahtoaan - otti kruunun vastaan ja otti Consortiumin auttamaan häntä hallitsemisessa.
Kuudennen kauden alussa Veldaban alkoi suunnittelemaan hyökkäystä Red Axen päämajaan. Hän alkoi aktiivisesti etsiä Red Axen kanssa työskenteleviä dwarfeja ja teki rauhansopimuksen trollien kanssa. Kun valmistelut oli tehty, hän johti hyökkäystä päämajaan henkilökohtaisesti. Red Axe yllätti heidät kuitenkin tykeillä, jonka takia suurin osa joukoista joutui perääntymään. Hän ja Seikkailija tuhosivat tykit kaksistaan ja menivät jahtaamaan Grimssonia.
Veldaban juoksi edeltä ja joutui kohtaamaan Hreidmarin, Grimssonin ja ogre shamanin. Ogre shaman yritti muuttaa Veldabanin muistoja, mutta Seikkailija tuli paikalle estämään sen. Hreidmar ja Grimsson ehtivät pakenemaan, mutta Seikkailija ja Veldaban menivät heidän peräänsä. Lopulta he saivat heidät kiinni. He voittivat Grimssonin helposti taistelussa. Hreidmar oli epätoivoinen, joten hän päätti käyttää sauvaa, joka poisti taikuuseston joka dwarfeilla oli ja muutti Grimssonin ja itsensä chaos dwarfeiksi. Se vaikutti myös Veldabaniin, mutta hän vastusti muodonmuutosta.
Kun Seikkailija oli tappanut Hreidmarin ja Grimssonin, hän yritti auttaa Veldabania. Hän pystyi valitsemaan, että tappaako hän hänet ennen kuin hän mahdollisesti muuttuisi chaos dwarfiksi vai antaisiko hänen elää. Jos hän päätti antaa Veldabanin elää, Veldaban palasi Keldagrimiin, jossa hän päätti joko pysyä kuninkaana tai luovuttaa valtansa Consortiumille.
Doric
Doric asui alun perin Keldagrimissa, mutta muutti joitain vuosia sitten Asgarniaan, jossa hän on toiminut seppänä. Hän eli hieman erakkomaista elämää. Hän ei ollut erityisen läheinen naapuriensa kanssa, mutta ei ollut heitä vastaankaan. Vuonna 164 H.A.M. sai ihmiset uskomaan, että Doric olisi ollut sen aikaisten murhien takana ja he hyökkäsivät hänen kotiinsa. Doric pystyi vain katsomaan kun hänen kotinsa paloi. Valkoisten ritarien aseenkantaja Theodore saapui paikalle ja auttoi hänet Faladoriin.
Faladorissa Doric päätti selvittää kuka "murhaaja" todellisuudessa oli. Hän sai tietää, että hän oli Faladorin muurien sisällä, mutta Valkoiset ritarit eivät uskoneet hänen puheitaan - luulivat hänen olevan humalassa. Siitä huolimatta hän jatkoi tutkimuksiaan. Lopulta hän löysi murhaajan - ihmissuden - ja Theodoren vangittuna. Hän taisteli ihmissutta vastaan, mutta hänen kirveensä ei onnistunut läpäisemään sen paksua nahkaa. Hän oli alakynnessä, mutta silloin Theodoren ystävä Kara-Meir saapui paikalle ja vahingoitti ihmissutta niin, että se pakeni.
Välikohtauksen jälkeen Doric ystävystyi Theodoren ja Kara-Meirin kanssa vielä paremmin. He matkustivat yhdessä ja taistelivat Kinshraa vastaan vuoden 164 sodassa. Doricista tuli yksi Faladorin sankareista. Hän sai useita muitakin ystäviä. Myöhemmin samana vuonna Doric lähti Theodoren, Kara-Meirin ja muiden uusien ystäviensä kanssa Morytanialle estämään Misthaliniin kohdistuvaa hyökkäystä.
Kun Doric oli suorittanut seikkailunsa, hän palasi kotiinsa joka oli rakennettu uudelleen. Hän jatkoi sepän elämäänsä ja oli yksi alueen menestyneimmistä sepistä. Vuonna 169 hänen poikansa palasi Keldagrimista opiskelemasta ja he alkoivat työskennellä yhdessä. He avasivat yrityksen uudestaan nimellä "Doric ja poika".
Muut dwarf-lajit
Chaos dwarfit
Chaos dwarfit syntyivät, kun Zamorak jumalasodan aikana kirosi dwarfit, joka sai heidät mutatoitumaan erilaisiksi. Heistä tuli hirviömäisiä Zamorakin seuraajia. Dwarfit onnistuivat estämään tämän poistamalla kykynsä käyttää taikuutta. Mm. Taverley dungeonissa ja Wildernessissä olevat chaos dwarfit ovat jumalasodan aikana syntyneiden chaos dwarfien jälkeläisiä.
Viidennellä kaudella Red Axe-yhtiö teki kokeiluja tavallisilla dwarfeilla yrittäessään tehdä vallankumousta Keldagrimissa. He huomasivat, että he pystyivät aktivoimaan heidän veressään olevan kirouksen. He tekivät Arposandran gnomejen avustuksella laitteen, jolla tämän prosessin fyysinen osuus suoritettiin. Ogrejen taikuuden avulla he poistivat dwarfeilta muistot ja aivopesivät heidät Zamorakin seuraajiksi sekä Red Axelle uskollisiksi. Heidän persoonansa muuttuu kokonaan eikä heidän edellisestä minästään ole yleensä mitään jäljellä. Tätä toimintaa ei enää tapahdu Red Axen kaatumisen jälkeen.
Chaos dwarfit ovat ulkonäöltään erilaisia kuin tavalliset. Heillä on tummanpunainen iho, hehkuvat silmät ja rikin haju. He hehkuvat lämpöä ja heidän kasvoistaan pystyy näkemään loputtoman raivon.
Chaos dwogret
Chaos dwogret ovat Red Axen luoma laji, johon on yhdistetty chaos dwarf ja ogre. Chaos dwogret ovat lyhyempiä kuin ogret ja osaavat käyttää taikuutta, toisin kuin tavalliset dwarfit. Kuten chaos dwarfeilla, heilläkin on punaiset silmät. Heidän ihonsa on kuitenkin valkoinen. He olivat osana Red Axen armeijaa ja jatkavat taistelemista Black Guardin kanssa Red Axen kaatumisesta huolimatta.
Elfit
Uskonto: Seren
Kotimaailma: Tarddiad
Asuinalue: Tirannwn
Elinikä: noin 500 vuotta
Merkittäviä elfejä: Baxtorian, Glarial, Iorwerth, Ilfeen
Yleistä tietoa elfeistä
Elfit ovat erittäin pitkäikäisiä ja ovat yksi pisimpään elävistä lajeista Gielinorissa. Elfien ruumiinrakenne on hyvin samankaltainen kuin ihmisillä, poikkeuksena pitkät suipot korvat. Yleensä elfit pukeutuvat vihreään, joka sopii hyvin metsään ja näin "kätkee" heidät maisemaan. Elfit pystyvät käyttämään kieltään ja ääntään monipuolisemmin kuin ihmiset. He pystyvät laulamaan sellaisella äänentaajuudella, jota ihmiset eivät kykene kuulemaan - esimerkiksi kristallilaulanta on tällaista.
Elfien pitkäikäisyys johtuu Serenin antamasta siunauksesta, joka saa heidät hyvinvoiviksi ja mahdollistaa taikuuden käytön ilman riimuja. Tämä pitkäikäisyys näyttää kuitenkin vaikuttavan heidän fyysiseen ja henkiseen kehitykseensä hidastavasti. Esimerkiksi 30-vuotiaat elfit ovat hyvin lapsenmielisiä ja pieniä, kun taas ihmisillä he olisivat olleet jo melko pitkän aikaa täysikokoisia ja täysi-ikäisiä.
Elfit ovat hyvin luonnonläheisiä ja yrittävät pitää luonnosta huolta. Useimmat elfeistä haluavat rauhaa, mutta neljännellä kaudella Iorwerth-klaani aloitti sisällissodan Lord Iorwerthin johdolla. Lopulta he saivat elfien maat valtaansa, ja loput joutuivat piiloutumaan metsiin. Lord Iorwerthin tavoitteena oli ottaa Prifddinas klaaninsa haltuun ja hän yritti käyttää tässä apuna Serenin korruptoitunutta osaa, Dark Lordia. Sota päättyi, kun kapinalliselfit onnistuivat Seikkailijan avustuksella päihittämään Dark Lordin.
Elfien historia
Elfit ennen Gielinoria
Elfit elivät kauan sitten kotimaailmassaan Tarddiadissa, joka oli hyvin vehreä planeetta. He elivät rauhallista elämää keskenään ja kunnioittivat luontoa. Myöhemmin jumala Seren saapui heidän maailmaansa ja he rakastuivat toisiinsa välittömästi. Seren opetti heille miten he pystyivät olemaan entistä läheisempiä luonnon kanssa. Hän antoi heille kristalliosia itsestään ja näytti miten he pystyisivät muokkaamaan sitä äänellään. Serenin ympärille muodostui pian uskonto, jota varten tehtiin pyhä kirja "Cerddi".
Tähän aikaan elfien elinikä oli lyhyt, vain muutamia vuosikymmeniä. Seren ei kestänyt katsoa rakkaidensa kuolemaa, joten hän jakoi heille voimiaan laulun avulla, jota kutsuttiin "Luomisen lauluksi" (Song of Creation). Koska laulaminen oli tärkeää elfien kulttuurissa, tämä levisi nopeasti. Tämän ansiota elfien elämä piteni satoihin vuosiin ja he pystyivät käyttämään taikuutta. Tällä oli kuitenkin haitallinen sivuvaikutus - nyt elfien sielut olivat kytköksissä Sereniin ja he olivat riippuvaisia hänestä. Jos Seren poistui heidän luotaan, he tulivat sekä henkisesti että fyysisesti sairaiksi ja pahimmassa tapaukissa saattoivat kuolla. Seren ei osannut peruuttaa tätä, vaikka halusikin. Elfit eivät kuitenkaan tienneet tästä mitään.
Eräänä päivänä Guthix saapui Tarddiadiin, jolloin hän hämmästeli elfien taituruutta. Guthix ystävystyi Serenin kanssa ja myöhemmin hän kutsui Serenin ja elfit mukaansa täydelliseen maailmaan - Gielinoriin. Elfit rakastivat Sereniä, mutta he eivät halunneet jättää kotimaailmaansa. Tällöin Seren poistui elfien seurasta vähäksi aikaa, mikä sai elfit sairaiksi ja epätoivoisiksi. Seren sai näin suostuteltua elfit mukaansa Gielinoriin.
Elfit saapuivat Gielinoriin World gaten kautta. Päästyään perille heidän kaikki epäilyksensä katosivat. Gielinor oli tosiaankin täydellinen - se oli täynnä kaunista luontoa. Seren johdatti heidät Tirannwnin metsän keskellä olevalle aukiolle, jonne he päättivät rakentaa kaupungin. Kaupungin keskellä oli valtava puu, josta kaiverrettiin torni - Tower of Voices. Kaupunki rakennettiin pääosin puuta käyttäen, koska sitä oli runsaasti tarjolla. Kristallia heillä ei ollut tähän aikaan vielä paljoa, joten he käyttivät sitä rakentamiseen melko vähän. Kaupunki nimettiin Prifddinakseksi.
Ensimmäisellä kaudella elfit kohtasivat useita muita Gielinoriin saapuneita lajeja, kuten ihmiset ja gnomet. Gnomejen kanssa elfit ystävystyivät ja kävivät kauppaa.
Elfien eristäytyminen
Ensimmäisen kauden aikana elfejä oli ehtinyt levittäytymään muuallekin Gielinoriin kuin heidän metsäänsä. Tällöin elfit saivat vielä elää rauhassa. Tämä kuitenkin muuttui toisella kaudella kun Gielinoriin saapui muita jumalia. Jumalat eivät tulleet rauhallisin aikein, vaan valloittivat useita alueita. Seren kutsui kaikki elfit takaisin metsiin, mutta osa heistä ei päässyt. Zaros otti World gaten haltuunsa, minkä takia elfit eivät pystyneet enää käymään kotimaailmassaan.
Seren oli aikaisemmin luvannut Guthixille, että hän ei vaikuttaisi muiden toimintaan, mutta osa elfeistä halusi mennä taistelemaan saadakseen maansa takaisin. Elfien yhteisö jakautui kahtia niihin, jotka halusivat jäädä metsiin Serenin suojelukseen ja niihin, jotka halusivat mennä taistelemaan. Seren ei halunnut estellä sotivia elfejä, joten hän antoi heidän mennä. Zaroksen imperiumi lähestyi myöhemmin Tirannwnin rajalle, ja koska Seren ja Zaros olivatkin (mahdollisesti elfien tietämättä) ystäviä, Tirannwn oli turvassa muilta jumalilta. Elfit eristäytyivät ajan mittaa muusta maailmasta täysin, eivätkä edes ajatelleet ulkomaailmaa.
Seren teki toisen kauden aikana kokeiluja yhdessä Iorwerth-klaanin kanssa koskien pimeää energiaa, jonka Seren oli löytänyt vuorien alta. Seren toivoi sen pystyvät katkaisemaan elfien yhteyden Sereniin, mutta tulokset eivät olleet odotetunlaisia. Tästä syystä Seren päätti keskeyttää kokeilut.
Elfit jumalasodan aikana
Jumalasodan aikana Zaroksen imperiumi hajosi, eikä se siis enää suojannut Tirannwnia muilta jumalilta. Koska elfit olivat niin eristyksissä, he eivät aluksi edes huomanneet sodan alkamista. Pian tämän ymmärrettyään Seren lähetti elf-johtaja Baxtorianin suojelemaan elfien maiden ainoaa sisäänkäyntiä, Underground passia. Prifddinaksen muureja vahvistettiin puun sijaan graniitilla mahdollisen hyökkäyksen varalta. Seren loi koko Tirannwnin ympärille suojakentän, joka esti muita jumalia pääsemästä sisään. Näiden toimien ansiota Tirannwn pysyi turvassa koko jumalasodan ajan, vaikka Seren joutuikin ainakin kerran taisteluun Zamorakin kanssa.
Serenin lähtö
Jumalasodan päätyttyä Guthix päättä häätää kaikki jumalat, myös Serenin. Seren oli yrittänyt etäännyttää itseään elfeistä, jotta heidän välinen yhteytensä heikkenisi, mutta he olivat vielä liian riippuvaisia hänestä. Seren ei siis voinut suoraan lähteä. Tällöin Seren päätti, että hänen täytyisi hajottaa itsensä - tällöin hänen energiansa täyttäisi elfien maat, mikä riittäisi heille kunnes riippuvuus katoaa. Serenin palaset mahdollistaisivat elfien matkustamisen Tirannwnin ulkopuolelle.
Seren teki runsaasti valmisteluita tätä varten. Hän irrotti itsestään korruptoituneen osan, ettei se voisi vahingoittaa elfejä. Hän kehotti elfien Hefin-klaania rakentamaan sille temppelin, mikä estäisi sitä pakenemasta. Seren antoi kaikille elf-johtajille itsestään kristallisiemenen, joiden avulla he pystyisivät kasvattamaan kristallikaupungin hänen lähdettyään. Seren vielä opasti Baxtoriania viemään elfit itään vuorien ylitse, jotta he voisivat palata yhteen ulkomaailman kanssa.
Seren evakuoi Prifddinaksen ja meni sen keskelle. Tällöin hän räjäytti itsensä, aiheuttaen entisen Prifddinaksen paikalle valtavan kraatterin. Kristallinpalasia levisi ympäri Tirannwnia.
Elfit käyttivät Serenin antamia kristallisiemeniä kasvattaakseen kristallikaupungin, joka vastasi kaikkien elf-klaanien tarpeita. Kaupungissa käytettiin edelleen puuta ja kiveä raaka-aineina, mutta suurin osa siitä muodostui nyt samasta kristallista, josta Seren oli muodostunut.
Kaikki elfit surivat Serenin lähtöä, mutta he tiesivät hänen olevan jokaisessa heidän kantamassaan kristallipalassa läsnä. Kuningas Baxtorian ja kuningatar Glarial auttoivat elfejä ylittämään surunsa ja pysymään vahvoina. Kun elf-yhteisö alkoi toipua, he päättivät matkata itään tapaamaan vanhoja ja uusia ystäviä, kuten Seren oli Baxtoriania kehottanut.
Kun elf-yhteisö oli toipunut Serenin menetyksestä, he päättivät laajentaa alueitaan itään ja tavata vanhoja ja uusia ystäviä. Idässä oli tiellä suuri hankalakulkuinen vuoristo. He rakensivat sen yli kulkureitin, jotta he voisivat helposti kulkea Kandariniin ja takaisin. Aluksi he halusivat varmistaa, että alue olisi heille tarpeeksi turvallinen. He yrittivät tehdä rauhansopimuksen gnomejen, ihmisten ja ogrejen kanssa. Gnomet suostuivat heti, koska he olivat olleet hyvissä väleissä jo ennen sotaa. Ihmiset olivat useissa pienemmissä heimoissa ja he eivät suostuneet heti, mutta päättivät lopulta hyväksyä. Ogret olivat sisällissodassa, minkä takia heidän kanssaan oli lähes mahdoton neuvotella rauhasta. Elfit olivat tyytyväisiä kahteen rauhansopimukseen, ja päättivät aloittaa Kandarinin alueen asuttamisen.
Koska ogrejen tilanne idässä oli hyvin epävakaa, elfit päättivät lähettää Cadarn-klaanin sinne ensimmäisenä. He olivat paljon taitavampia taistelijoita kuin muut elfit. Cadarnit saivat alueita pääosin valloittamalla ihmisalueita, mutta nämä sotaretket olivat suhteessa hyvin verettömiä - ihmiset tajusivat pian, että heidän pronssivarusteensa eivät pärjänneet Baxtorianin joukkojen kristalliaseille. Valloitetut alueet kasvoivat hyvin lyhyessä ajassa kokonaiseksi kaupungiksi.
Kun Cadarn oli asettunut kunnolla ja varmistanut alueen turvallisuuden, muiden elf-sukujen jäseniä muutti itään. Tämän myötä elfien uusi kaupunki kasvoi entisestään. Elfit kävivät kauppaa gnomejen ja ihmisten kanssa, minkä myötä elfit saivat lisää alueita ja siirtokunnasta kasvoi kokonainen valtakunta. Valtakunnassa oli sekä ihmisiä että elfejä - elfit muodostivat yläluokan ja ihmiset alaluokan.
Kun Baxtorian ja Cadarn-klaani olivat perustaneet valtakunnan itään, Lord Iorwerthin mielestä heillä oli liikaa valtaa muihin klaaneihin nähden. Prifddinaksessa taas ei ollut kunnollista johtajaa, joten iorwerthit päättivät tasapainottaa tilannetta ottamalla Prifddinaksen johtavuuden ja siten näyttää, että he ovat ihan yhtä hyviä kuin Cadarnitkin. Heidän yksi pyrkimyksensä oli, että tällöin he pystyisivät suojelemaan Prifddinasta tehokkaammin.
Muiden klaanien johtajat eivät kuitenkaan hyväksyneet iorwerthien sotilaallisista näkemyksistä. Iorwerthit halusivat suojella muita elfejä, mutta erimielisyydet johtivat lopulta sisällissotaan vuonna 1930. Koska Cadarn-klaani oli idässä ja muilla klaaneilla ei ollut taistelukokemusta, Iorwerthit saivat nopeasti aikaan verilöylyn ja Prifddinaksen valtaansa.
Sisällissodan alettua elfien siirtokunta idässä menetti kaikki yhteydet Tirannwniin. He lähettivät viisi Cadarn-suvun jäsentä ottamaan selvää mitä oli tapahtunut. Koska Arandarin vuoristolla oleva polku oli suljettu, heidän piti kulkea Underground passin kautta. Vain yksi heistä selvisi takaisin ja sai kerrottua muille Prifddinaksessa alkaneesta sisällissodasta. Iorwerth-klaani oli jo valloittanut Tower of Voicesin ja monia elfejä oli jo kuollut. Tämän jälkeen siirtokunnalla olleet elfit alkoivat miettiä miten he saisivat lopetettua sodan.
Elfit tekivät useita erilaisia suunnitelmia. Osa mietti Lord Iorwerthin salamurhaa ja osan mielestä heidän pitäisi vain antaa heidän tappaa toisensa. Siirtokunnan kuningas Baxtorian oli eri mieltä. Hän uskoi, että kaikkien kahdeksan suvun täytyi pitää yhtä - he eivät voi vain katsoa sivusta, kun muut kuolevat. Tämän jälkeen Baxtorian aloitti viisi vuotta kestävän sotaretken, jolle hän otti mukaan koko Cadarn-klaanin.
Kun Baxtorianin joukot olivat päässeet Underground Passin läpi Tirannwniin, Iorwerth oli jo ehtinyt vakiinnuttamaan valta-asemansa Prifddinaksessa. Lord Iorwerth vaati, että Baxtorianin valtakunta idässä jaettaisiin kaikkien kahdeksan klaanin välillä tasan, kuten kaupunkikin oli ollut. Baxtorian ei luottanut häneen ja uskoi hänen yrittävän saada itselleen lisää valtaa.
Prifddinas oli hyvin suojaisella paikalla kukkulan päällä ja rakennettu kestämään jumalien armeijoita, joten Baxtorianin joukot olivat alakynnessä. He yrittivät piirittää kaupungin, mutta kaikki hyökkäysyritykset epäonnistuivat. Kaupunki oli omavarainen, joten näännytystaktiikkakaan ei voinut toimia. Koska hyökkäys pystyi vain päättymään epäonnistumiseen, Baxtorian kehitti uhkarohkean suunnitelman. He päättivät lähettää Prifddinaksen salaisesta sisäänkäynnistä pienen joukon, joka vapauttaisi muiden klaanien johtajat. Tämän jälkeen he suorittaisivat laulurituaalin, joka palauttaisi Prifddinaksen siemenmuotoon. Suunnitelma piti suorittaa pian, etteivät iorwerthit ehtisi löytämään salaista sisäänkäyntiä.
Baxtorian sai kuitenkin tietää juuri suunnitelmaa edeltävänä yönä, että heidän valtakuntansa - joka oli jäänyt puolustuskyvyttömäksi Cadarn-klaanin lähdön jälkeen - oli joutunut hyökkäyksien kohteeksi ja tuhoutunut. Kuningatar Glarial oli myös kadonnut. Mutta koska tämä oli ehkä ainoa mahdollisuus pelastaa Prifddinas, Baxtorian laittoi kaiken tuon syrjään ja käynnisti suunnitelman. #
Baxtorianin suunnitelma oli onnistunut, ja kaupunki saatiin palautettua kristallisiemeneksi. Kaikki Prifddinaksen asukkaat päätyivät kristalliin jähmettyneinä, mutta turvassa. Baxtorian lähetti kaikki muut klaanijohtajat piiloon odottamaan päivää, jona he voisivat tuoda Prifddinaksen takaisin.
Itäisen valtakunnan jäänteet
Kun Prifddinas oli turvassa siemenenä, Baxtorian johti joukkonsa välittömästi Underground passin lävitse entiseen valtakuntaansa. Hän pian huomasi, että valtakunnan ihmiskansalaiset olivat ottaneet vallan elfeiltä, eikä kuningatar Glarialia löytynyt mistään. Cadarn-klaanilla olisi voinut olla mahdollisuus pysäyttää ihmiskapina ja valloittaa valtakunta takaisin, mutta Baxtorian oli liian huolissaan Glarialista ja käytti joukkojaan hänen löytämisekseen. Kun Baxtorian lopulta myönsi Glarialin luultavasti kuolleen, oli jo liian myöhäistä valloittaa syntyneitä ihmisvaltakuntia takaisin. Surun murtama Baxtorian rakensi haudan Glarialille, meni sinne, eikä koskaan palannut.
Baxtorianin lähdettyä Arianwynista tuli uusi Lord Cadarn ja hän johdatti idän elfit takaisin Tirannwnin metsiin, jotka olivat edelleen Iorwerthien hallussa. He perustivat sinne piilotettuun paikkaan Lletyan kylän, jossa he odottivat tilaisuutta palauttaa Prifddinas kristallisiemenestä ja tuoda elf-klaanit takaisin yhteen.
Iorwerthin suunnitelmat
Iorwerthit halusivat palauttaa Prifddinaksen siemenmuodostaan, mutta tämä vaatisi kaikkien klaanijohtajien apua. He päättivät löytää muun keinon tämän toteuttamiseen, jotta he saisivat Prifddinaksen haltuunsa. Tämä kuitenkin vaatisi suurta voimalähdettä. Lord Iorwerth sai tietää Dark Lordista, Serenin korruptoituneesta osasta, joka lupasi auttaa tässä jos he vapauttaisivat hänet vankilastaan. Lord Iorwerth suostui tähän. Muut Iorwerth-klaanin jäsenet eivät tienneet paljoa tästä suunnitelmasta tai mikä Dark Lord oli, mutta he noudattivat Lord Iorwerthin käskyjä, koska tottelevaisuus oli heidän keskuudessaan tärkeä arvo.
Lord Iorwerth tarvitsi Valon temppelin (Temple of Light) death-alttaria Dark Lordin vapauttamiseen, mutta ensin hänen piti päästä sen luokse. Tämä onnistuisi helpoiten kaivamalla reitti Länsi-Ardougnesta, joten hänen piti saada se hallintaansa. He onnistuivat vuonna 168 manipuloimaan Itä-Ardougnen kuningasta antamaan sen heidän hallintaansa ja onnistuivat. He aloittivat kaivaukset ja levittivät huhuja "rutosta", jota he käyttivät tekosyynä ottaakseen ihmisiä orjiksi kaivaustöihin. #
Lletyan kapinalliselfit saivat tietää Iorwerthin suunnitelmista ja pääsivät Seikkailijan avustuksella Valon temppeliin ensin ja aktivoivat sen puolustusjärjestelmät uudestaan. Tämä esti iorwertheja pääsemästä sinne, jolloin Lord Iorwerth otti radikaalimman suunnitelman käyttöön. Dark Lord sai voimia kuolemasta, joten hän päätti järjestää massamurhan Länsi-Ardougnessa. Suunnitelmana oli laittaa kaikki asukkaat luolastoon ja romauttaa sen katto heidän päälleen. Seikkailija sai tietää tästä suunnitelmasta, joten hän ja kapinalliselfit päättivät etsiä kaikki klaanijohtajat palauttaakseen Prifddinaksen kristallisiemenestä ennen tätä.
Lopulta kaikki klaanijohtajat löytyivät, ja Iorwerth elf Edern suostui osallistumaan rituaaliin Lord Iorwerthin sijasta. Viimeaikaiset tapahtumat olivat aiheuttaneet tarpeeksi kuolemaa tuodakseen Dark Lordin, joka yritti estää tämän, mutta Seikkailija onnistui tuhoamaan hänet lopullisesti. Lord Iorwerth menehtyi taistelun aikana Dark Lordin toimesta, ja Edernista päätettiin tehdä uusi Lord Iorwerth.
Rituaali onnistui ja Prifddinas saatiin palautettua entiseen loistoonsa. Prifddinaksessa olleille elfeille oli kuin aikaa ei olisi kulunut ollenkaan, joten he eivät olleet tietoisia mitä oli tapahtunut. Koska Lord Iorwerth ja Dark Lord olivat poissa, sisällissota lopetettiin ja rauha palasi elf-klaanien keskuuteen.
Elfit Prifddinaksen palautumisen jälkeen
Prifddinaksen palautumisen jälkeen elfit muuttivat suhtautumistaan muita lajeja kohtaan - olihan heidän pelastajansakin ihminen. Tämän takia he päättivät avata kaupungin kaikille lajeille. Elfit ovat erityisesti olleet yhteyksissä ihmisten ja gnomejen kanssa.
Guthixin kuoleman jälkeen elfit ovat alkaneet pohtimaan, että pystyisivätkö he tuomaan Serenin takaisin. Osan mielestä se voisi onnistua kokoamalla kaikki kristallinosat yhteen ja osa uskoo, että heidän pitäisi palata Tirannwniin. Muutamat taas haluavat kunnioittaa Serenin viimeisiä toimia, joiden avulla hän on pysynyt elfien lähettyvillä koko ajan.
Kristallit
Kristallit ovat elfeille hyvin rakkaita, koska ne ovat heidän jumalansa Serenin osia. Elfeillä oli aluksi melko rajoitettu määrä kristalleja, mutta niitä tuli paljon lisää Serenin pirstoutumisen jälkeen. Myös elfien kotimaailmassa on paljon kristalleja, mutta World Gaten menettämisen jälkeen elfit eivät voi enää käydä siellä. Kristallien määrä on rajallinen, mutta Elfien onneksi kristalli on tuhoutumaton materiaali ja näin kristallien jatkuva käyttö on taattu.
Osa elfeistä kykenee muuttamaan kristallin muotoa pelkän äänensä avulla. He pystyvät laulullaan muuttamaan kristallia melkein mihin tahansa muotoon ja antamaan erikoisominaisuuksia, kuten teleportaatiokyvyn. Kristallilaulannassa elfit joutuvat laittamaan pienen osan sieluaan siihen, mikä voi helposti uuvuttaa heidät. Mitä paremmin elf tuntee henkilön, jolle kristalliesine tulee, sitä vähemmän uuvuttavaa se on. Tämä onkin yksi syy siihen miksi he pyytävät maksua ulkopuolisilta. Elfien laulanta ei ole kuitenkaan ainoa tapa luoda kristalliesineitä. Kristallikulhot pystyvät luomaan samankaltaisia ääniä ja muuttamaan kristallin tiettyyn muotoon.
Elfit käyttävät kristalleja melkein kaikkeen, kuten aseisiin, lamppuihin, teleportaatioon, puolustusmekanismeihin ja työkaluihin. Jopa heidän pääkaupunkinsa oli tehty kristallista. Kristalliesineiden ainoa huono puoli on se, että ne kuluvat. Kun kristalliesine on kulunut kokonaan, se palaa takaisin kristallisiemeneksi, jolloin se pitää kristallilaulannalla palauttaa haluamaansa muotoon.
Elf-klaanit
Elfit voidaan jakaa kahdeksaan eri klaaniin, joista jokaisella on omat erikoistumisensa ja johtajansa. Kaikilla klaaneilla on omat velvollisuutensa elf-yhteiskunnassa.
Kunkin klaanin johtaja käyttää tittelissään etuliitettä "Lord" tai "Lady" sukupuolen mukaan, ja klaanin nimeä. Kun klaanin johtaja kuolee, titteli siirtyy jollekin toiselle klaanin jäsenelle. Titteli ei ole periytyvä, vaan uusi johtaja valitaan mm. kykyjen ja tietämyksen perusteella.
Amlodd
Amlodd-klaani erikoistuu summoningiin eli olentojen kutsumiseen henkimaailmasta. He ovat hyvin läheisiä luonnon kanssa Anima Mundin kautta ja ovat taitavia myös divinaatiossa. He käyttävät summoning-kykyjään kutsuakseen varjoiksi korruptoituneita valo-olentoja, jotka he pystyvät sitten puhdistamaan. Puhdistuksessa vapautuneet valo-olennot auttavat sitten elfejä löytämään Serenin korruptoituneita palasia. Amlodd voi sitten luovuttaa löydetyt palaset muille klaaneille, jotta he voivat puhdistaa ne omilla keinoillaan.
Cadarn
Cadarn on yksi vanhimmista elf-klaaneista. He ovat erikoistuneita taistelemiseen ja puolustamiseen, varsinkin taikuudella ja jousiaseilla. Cadarnin arvoihin kuuluvat tarkkuus ja itsekuri.
Cadarn-klaani oli tärkeässä asemassa erityisesti jumalasodan aikana, jolloin he puolustivat elfien maita jumalien armeijoilta. Neljännellä kaudella he valloittivat alueita idässä ja perustivat sinne siirtokunnan, jota he suojelivat pitkään onnistuneesti. Kun Prifddinaksen sisällissota alkoi, heidän johtajansa Baxtorian johdatti heidät lopettamaan sen. Taistelutaidoistaan huolimatta he eivät kyenneet lopettamaan sisällissotaa. Palattuaan takaisin valtakuntaansa, he löysivät sen tuhoutuneena.
Baxtorianin kuoltua Arianwyn otti hänen paikkansa Lord Cadarnina ja johti kapinalliselfit Lletyaan, jossa he pysyivät piilossa iorwertheilta sisällissodan aikana.
Crwys
Crwys erikoistuu maanviljelyyn ja puunhakkuuseen. He keräävät puuta, mutta kasvattavat sitä aina yhtä paljon kuin ottavat, jotta tasapaino säilyy. He ovat myös vastuussa ruoantuotannosta ja yrttien kasvatuksesta muiden klaanien tarpeita varten.
Hefin
Hefin-klaani erikoistuu meditaatioon, rukoilemiseen ja ketteryyteen. He pyrkivät vahvistamaan sekä ruumiitaan että mieliään, jotta he voivat puhdistaa mielensä ja keskittyä Serenin opetuksiin. Heidän tehtäviinsä kuuluu muun muassa korruptoituneiden Seren-kristallien lopullinen puhdistaminen.
Iorwerth
Iorwerth on lähitaisteluun erikoistunut klaani, joka toimii elfien armeijana. Toisen kauden aikana he olivat vastuussa myös metsästämisestä ja dark beastien tuhoamisesta. He osallistuivat Serenin kanssa pimeän energian tutkimuksiin ja kehittivät sillä uusia loitsuja ja rituaaleja, mutta on epäselvää oliko tällä joitain vaikutuksia heihin.
Iorwerthit olivat jumalasodan aikana ärsyyntyneitä siitä, että Seren ei antanut heidän hyökätä heidän hyökkääjiensä kimppuun - vain Cadarnit saivat puolustaa Tirannwnia ja hekin vain puolustivat sitä. Iorwerthit uskoivat pystyvänsä tuhoamaan heidän lopullisesti, jos olisivat saaneet mahdollisuuden. He olisivat myös halunneet ottaa World Gaten takaisin elfeille. Iorwerthit eivät päässeet osallistumaan armeijastaan huolimatta yhteenkään sotaan - ennen sisällissotaa.
Entinen Lord Iorwerth käynnisti sisällissodan, minkä aikana kuoli monia elfejä. Iorwerthit myös orjuuttivat Länsi-Ardougnen ihmisiä pyrkimyksissään vapauttaa Dark Lord. Suurin osa iorwertheista ei kuitenkaan tiennyt Lord Iorwerthin todellisia suunnitelmia tai mitä kaikkea hän teki niiden saavuttamiseksi. Kun sisällissota päättyi ja Lord Iorwerth kuoli, klaanien välille tuli jälleen rauha.
Entisen Lord Iorwerthin aseman perijän olisi pitänyt olla slayer-mestari Morvran, mutta hän kieltäytyi tästä asemasta, koska hän ei uskonut olevansa paras henkilö rauhan edistämiseen. Tämän takia johtajaksi valittiin Iestin Edern, joka oli auttanut Prifddinaksen palauttamisessa.
Iorwerth käyttää symbolinaan pääkalloa ja mustaa väriä, joiden merkitykset ovat elfien kulttuurissa hyvin erilaisia kuin ihmisillä. Heille ne kuvaavat voiman ja älykkyyden symboleita, kun taas ihmisille ne usein kuvaavat kuolemaa ja aggressiivisuutta. Tämän takia ihmisille voi helposti tulla väärinkäsityksiä heistä.
Ithell
Ithell-klaani on erikoistunut kristallilaulantaan. Suurin osa kristallilaulajista on syntynyt heidän klaaniinsa, mutta heitä on muissakin klaaneissa. Koska Prifddinas koostuu pääosin kristallista, heidän tehtäviinsä kuuluu kaikki sen arkkitehtuuriin, rakentamiseen ja ylläpitoon liittyvät tehtävät. He myös tekevät kaikki kristallityökalut ja -välineet, joita elfit käyttävät.
Kelyn on tämänhetkinen Lady Ithell. Hän sai itselleen lähes kaiken edeltäjänsä tietämyksen, kun hän näki tämän suunnitelmien pohjalta rakennetun patsaan. Hän yrittää tällä hetkellä jatkaa edeltäjänsä työtä kehittää kristalli, joka ei kulu käytössä.
Meilyr
Meilyr erikoistui kauan sitten sekä maanviljelyyn että yrtteihin, mutta ajan myötä maanviljely jäi vähemmälle. Sen sijaan he alkoivat tutkia Daemonheimiin johtavia sisäänkäyntejä, joista he löysivät uudenlaisia yrttejä. He ovat jopa rakentaneet tällaisia sisäänkäyntejä itse eräisiin kiinnostavampiin paikkoihin. Meilyr-klaani osaa tehdä yrteillä monia erilaisia taikajuomia ja yhdistää niiden vaikutuksia toisiinsa.
Trahaearn
Trahaearnit ovat työntekijäklaani, joka erikoistuu kaivamiseen ja metallinkäsittelyyn. Heidän tehtäviinsä kuuluu Seren-kristallien pahiten korruptoituneiden osien irrottaminen ja tuhoaminen.
Nykyinen Lady Trahaearn on kaikista vanhin elävä elf. Hän on pidentänyt elämäänsä keinotekoisesti asulla, joka ylläpitää hänen elintoimintojaan. Hän osoittaa hyvin vähän luottamusta klaanin "nuorukaisiin", eikä aio kuolla ennen kuin hän löytää itselleen sopivan seuraajan. Hän on tehnyt itselleen robotteja, koska ne tekevät hänen mielestään työtä tehokkaammin kuin useimmat elfit.
Merkittäviä elfejä
Baxtorian ja Glarial
Baxtorian oli elfien kuningas kolmannella ja neljännellä kaudella ja Lord Cadarn. Hänen aviopuolisonsa oli Glarial, jota hän rakasti syvästi. He olivat hyvin läheisiä luonnon kanssa ja pystyivät jopa hallitsemaan sitä. He pystyivät kasvattamaan kasveja, luomaan kukkuloita ja ohjaamaan veden liikkeitä.
Jumalasodan aikana Baxtorian suojeli elfien maita Underground passilla. Serenin hajoamisen jälkeen hän ja Glarial auttoivat muita elfejä pääsemään surun yli. Neljännellä kaudella he molemmat siirtyivät itäiseen valtakuntaan. Kun Baxtorian sai tietää Prifddinaksen sisällissodasta, hän päätti tehdä sinne sotaretken lopettaakseen sen. Hän otti Cadarn-klaanin mukaansa, mutta jätti Glarialin itään. Kun hän palasi takaisin, hän huomasi valtakuntansa tuhoutuneen ja Glarialin kadonneen. Hän etsi Glarialia useita vuosia, mutta lopulta hän luovutti. Hän rakensi haudan vesiputouksen alle ja kuoli sinne.
Myöhemmin Baxtorianin jälkeläiset löysivät Glarialin kuolleena. He yrittivät haudata hänet Baxtorianin hautaan, mutta eivät päässeet sisään. Tämän takia heidän piti haudata hänet muualle. Vähän aikaa sitten Seikkailija siirsi Glarialin tuhkat Baxtorianin hautaan, jossa hän voi levätä rauhassa rakkaansa kanssa.
Nimi "Baxtorian" on esiintynyt elfien historiassa niin monina ajanjaksoina, että epäillään, että on ollut useampia samannimisiä henkilöitä. Jos tämä olisi sama henkilö, hänen olisi pitänyt elää tuhansia vuosia, kun keskimääräinen elfin elinikä on noin 500 vuotta.
Ilfeen
Ilfeen oli yksi itäisessä valtakunnassa asuneista elfeistä. Siellä ollessaan hän ystävystyi gnomejen kanssa. Hän loi erityisen ystävyyssuhteen gnome Oaknockin kanssa, joka oli mekaanikko. Ilfeen opetti hänelle paljon asioita kristallista sekä valosta. Hän antoi Oaknockille mm. kristallisahan ja -kulhon. Oaknock pystyi Ilfeeniltä oppimiensa asioiden avulla rakentamaan anti-illuusiolaitteen.
Jonkin aikaa sen jälkeen kun Ilfeen oli palannut Tirannwnin metsiin, gnome Bolrie oli saapunut Lletyaan. Ilfeen ystävystyi hänen kanssaan ja opetti hänellekin valon toiminnasta sekä kristalleista. Ilfeen ei pitänyt Bolrien kostosuunnitelmista, mutta teki silti parhaansa auttaakseen häntä.
Keijut (fairyt) ovat pieniä ilmassa leijuvia olentoja. Heidän ruumiinsa muistuttaa ihmisiä, mutta heillä on muutamia poikkeamia, kuten tuntosarvet ja siivet, joiden avulla keijut pystyvät lentämään. Heillä on myös kyky aistia erilaisia energiakenttiä. Suurin osa tunnetuista keijuista on naisia.
Keijut elävät Zanariksessa, joka on Gielinorin kuu. Zanaris on yhteydessä kaikkiin muihin ulottuvuuksiin ja useimmat lajit ovat tulleet Gielinoriin sen kautta. Keijut ovat mahdollisesti ohjanneet tätä toimintaa jotenkin. Keijuilla ja Zanariksella on myös yhteys Gielinorin vuodenaikoihin ja säähän.
Vaikka keijut elävätkin Zanariksessa, he tekevät paljon töitä Gielinorissa. Keiju Co-ordinator antaa keijuille useita erilaisia tehtäviä. Nämä tehtävät liittyvät usein maitohampaiden keräämiseen tai vuodenaikoihin liittyviin tehtäviin, jotka he tekevät Gielinorissa useimpien huomaamatta. Koska Gielinorilaiset näkevät keijuja niin harvoin, kaikki eivät edes usko heidän olemassaoloonsa.
Keijut osaavat käyttää hammastaikuutta. Hammastaikuuden avulla keijut pystyvät mm. parantamaan vammoja ja luoda hammasklooneja hampaan alkuperäisestä omistajasta. Hammastaikuuteen vaaditaan hampaita, joita keijut ovat saaneet itselleen useilla eri tavoilla.
Keijujen historia
Keijujen alkuhistoria
Keijut saapuivat Zanarikseen hyvin kauan sitten, mutta tarkkaa ajankohtaa ei tiedetä. Kun he saapuivat sinne, he huomasivat sillä olevan useita erikoisia ominaisuuksia. He löysivät sieltä erään muinaisen portaalin, jonka voimia keijukuningatar pystyi kanavoimaan ja luomaan omat portaalit - fairy ringit. Fairy ringien avulla he pystyivät matkustamaan jopa toisiin ulottuvuuksiin. He tekivät portaaleilla useita kokeiluja ja tutkivat muita maailmoja.
Myöhemmin Guthix saapui Zanarikseen ja toi keijut Gielinoriin. On mahdollista, että keijut auttoivat Guthixia tuomaan useimmat muut lajit Gielinoriin - kuten gnomet ja dwarfit -, mutta tästä ei ole varmaa tietoa. Suurin osa keijuista palasi Zanarikseen tuntemattomasta syystä. Syynä saattoi olla jumalasota.
Keiju Godfatherin hyökkäys Zanarikseen
Vähän aikaa sitten Tanglefoot ilmestyi Cosmic alttarin lähistölle. Yksi keijukuningattaren tehtävistä oli toimia Zanariksen suojelijana, joten hän meni estämään sen. Tavallisissa olosuhteissa keijukuningatar olisi pärjännyt helposti, mutta keiju Godfather yllätti hänet takaapäin ja tainnutti hänet. Tanglefoot otti keijukuningattaren kultaiset sakset, jotka sisälsivät suuren osan hänen voimistaan. Godfather otti Zanariksessa sijaishallitsijan aseman ja esitti, ettei tiennyt mitä keijukuningattarelle oli tapahtunut.
Pian keijukuningattaren heikkenemisen jälkeen Gielinorin ilmastoon tapahtui muutoksia. Kasvimaista tuli paljon huonommat sadot. Seikkailija meni tutkimaan asiaa ja jutteli keijukuningatarta hoitavan Nuffin kanssa. Hän onnistui saamaan sakset Tanglefootilta, mutta antoi ne Godfatherille, koska hän uskoi hänen haluavan auttavan keijukuningatarta.
Kun Godfather sai kultasakset käsiinsä, hän aloitti suoremman hyökkäyksen Zanarikseen. Hän huomasi, että Zanariksessa oli heikko kohta kahden ulottuvuuden välillä. Hän onnistui avaamaan siihen ulottuvuuksien välisen halkeaman, joka johti orkien ulottuvuuteen. Hän sai heidät puolelleen ja hyökkäsi heidän avullaan Zanarikseen. Kaikki häntä vastustavat ja keijukuningatarta tukevat tapettiin.
Keijukuningatar, Nuff ja useat muut keijut pääsivät pakoon salaiseen turvapaikkaan. He onnistuivat Seikkailijan avulla saamaan kultasakset takaisin ja parantamaan keijukuningattaren kokonaan, mutta heidän piti vielä valloittaa Zanaris takaisin. Koska keijut eivät olleet erityisen taitavia taistelijoita, he tarvitsivat Seikkailijan apua. Keijut loivat hammastaikuuden avulla muutama hammaskloonia auttamaan Seikkailijaa taistelussa Godfatheria vastaan. Seikkailija päihitti ork-kenraalit. Godfather jäi yksin, ja hänen luomansa halkeama alkoi vetää häntä sisäänsä. Kun hän oli sen toisella puolella, se sulkeutui lopullisesti. Keijut saivat Zanariksen takaisin ja Gielinorin ilmasto normalisoitui.
Leprechaunit
Leprechaunit ovat pieni laji, joka pitää päällään vihreitä vaatteita, joissa on yleensä neliapiloita. He pitävät erityisen paljon luonnosta. He ovat taitavia puutarhureita, vaikka eivät taitojaan usein näytäkään. He auttavat ihmisiä kantamalla heidän työkalujaan, koska he haluavat innostaa ihmisiä välittämään luonnosta. He pitävät työkaluja taikavajassa, jonka avulla eri leprechaunit voivat ottaa niitä melkein missä tahansa.
Toinen asia josta leprechaunit pitävät on kulta. Jos he saavat sitä käsiinsä, sitä ei heiltä ihan helpolla saa takaisin. Monet leprechaunit uskovat, että he pystyvät löytämään kultaa sateenkaaren päästä, jonka takia heidän on vaikea hillitä itseään sellaisen nähdessään.
Yu'biuskin lajit
Yy'biuskin lajit ovat lajeja, jotka ovat alun perin asuneet Yu'biuskissa. Kaikki nykyiset Yu'biuskin lajit ovat syntyneet Bandoksen tekemän jalostuksen myötä. Bandos on tuonut suuren osan heistä Gielinoriin.
Yu'biuskissa eli yli 5 000 vuotta sitten paljon erilaisia lajeja. Yu'biusk oli niihin aikoihin hyvin soinen alue ja siellä oli paljon kasvillisuutta. Paikalliset elivät hyvin alkeellista elämää. He taistelivat välillä keskenään, mutta järjestäytynyttä sotimista heillä ei ollut. Kun Bandos saapui Yu'biuskiin, hän sai paikalliset seuraamaan itseään ja tappoi kaikki ne, jotka eivät suostuneet. Hän opetti heille paljon erilaisia asioita, kuten maanviljelyä ja metallinjalostusta. Bandos koulutti heistä sotilaita, jakoi heidät heimoihin ja laittoi heidät sotimaan keskenään.
Bandos jalosti Yu'biuskin lajeja siten, että tietyt ominaispiirteet yleistyisivät ja heistä tulisi siten parempia taistelijoita. Aluksi hän jakoi väestön isokokoisiin ja pienikokoisiin. Näitä ryhmiä hän erotteli entisestään tuhansien vuosien ajan, jolloin ajan myötä syntyi täysin uusia lajeja. Heikoimmat lajit kuolivat taisteluissa, kun taas voimakkaammat lajit lisääntyivät. Lopulta syntyivät kaikki nykyiset lajit, joiden tunnetaan olevan Yu'biuskista kotoisin.
Bandos toi osan Yu'biuskin asukkaista Gielinoriin toisella kaudella. Yu'biuskin lajit jatkoivat elämiään molemmilla planeetoilla Bandoksen vallan alaisina. Jumalasodan aikana Bandos laittoi heidät sotimaan muiden jumalien joukkoja vastaan. Se oli heille hyvin kunniakasta aikaa, koska heidät oli opetettu rakastamaan taistelua ja sotimista. Kaikilla Yu'biuskin lajeilla oli oma roolinsa armeijassa. Sodan aikana monet heistä kuolivat ja osa lajeista kuoli lähes kokonaan sukupuuttoon. Jumalasodan jälkeen Bandos palasi hallitsemaan Yu'biuskia aktiivisemmin. Bandos halusi nähdä entistä suurempia sotia, joten hän laittoi seuraajiaan taistelemaan toisiaan vastaan.
Jokainen Yu'biuskissa ollut heimo oli rakentanut patsaan osoittaakseen uskollisuutensa Bandokselle. Hobgoblinit olivat rakentaneet hyvin hienon patsaan, joka oli tehty kullasta ja jalokivistä. He olivat tehneet suuria uhrauksia sen rakentamiseen. Bandos otti heihin yhteyttä ja sanoi, että ei ollut tyytyväinen heihin - hän halusi heidän tekevän aseita ylihienon patsaan sijaan ja käski heitä romuttamaan patsaan. Hobgoblinit tottelivat ja alkoivat valmistaa voimakkaita aseita.
Kun hobgoblinit olivat tuhonneet patsaansa, Bandos meni puhumaan orkeille. Hän väitti, että hobgoblinit olivat hajottaneet patsaan vastustaakseen häntä ja että he olivat rakentamassa aseita häntä vastaan. Bandos käski heitä hyökkäämään ja niin he tekivät. He eivät kuitenkaan tienneet, että Bandos oli puhunut ourgeille jotain samantapaista heistä. Kun orkit olivat voittaneet hobgoblinit ja heikentyneet taistelun aikana, ourgit kävivät heidän kimppuunsa ja ottivat hobgoblinien tekemät aseet. Ogret valmistivat näitä aseita lisää ja lähtivät valloittamaan muita alueita Bandoksen käskystä.
Ogret olivat tuhonneet useita ourgien ja mahdollisesti muidenkin lajien kyliä. Ourgit harkitsivat rauhan sopimista, mutta Bandos kielsi heitä. Bandos antoi ourgeille samanlaiset massatuhoaseet mitä ogreilla oli ja käski heidän hyökätä. Ourgit pelkäsivät, että Yu'biusk tuhoutuisi kokonaan siitä, mutta he eivät uskaltaneet vastustaa. Ogret ja ourgit kohtasivat ja taistelun lopussa koko Yu'biusk ja oli tuhoutunut.
Sillä välin kun Yu'biuskin sodat olivat meneillään, Gielinorissa olevat Yu'biuskilaiset jatkoivat elämäänsä. He eivät kuitenkaan tienneet Bndoksen poistumisen jälkeen mitä tehdä. He olivat tottuneet taistelemiseen ja siihen, että Bandos oli kertonut ketä vastaan taistella. Tämä johti useisiin lajien välisiin ja lajien sisäisiin sisällissotiin. Ajan kuluessa useimmat Yu'biuskin lajit alkoivat pikkuhiljaa rauhoittua ja jopa ystävystymään muiden kanssa. Suuri osa heistä on kuitenkin säilyttänyt aggressiivisen luonteensa, vaikka se ei välttämättä olekaan niin voimakas kuin muutama vuosituhatta sitten.
Kun Bandos palasi Gielinoriin kuudennella kaudella, monet Yu'biuskin lajit yrittivät auttaa Bandosta voittamaan Armadyl yhdessä Bandokselle uskollisten ihmisten kanssa. Kaikesta huolimatta Bandos hävisi ja kuoli.
Bandoksen kuoleman jälkeen monet hänen seuraajistaan olivat hämmästyneitä. Pian he alkoivat etsimään syyllisiä tapahtuneelle, ja monet tulivat siihen johtopäätökseen, että Dorgesh-Kaanin goblinit olivat heikentäneet Bandosta ja siten osasyyllisiä tapahtumaan. Bandokselle uskolliset Yu'biuskilaiset lähtivät ourg Graardorin johdolla heidän kaupunkiansa kohti. Matkalla heidän keskuuteen tuli kuitenkin riita siitä, että kuka heistä olisi heidän johtajansa Bandoksen sijaan. Tilanteen ratkaisemiseksi he pitivät Kyzaj-turnajaiset, jossa selviäisi kuka heistä oli voimakkain.
Kyzaj-turnajaisiin osallistui yksi edustaja kaikista Yu'biuskin lajeista: goblin, hobgoblin, ork, ogre, ourg, trolli, kyklooppi sekä dorgeshuunilainen goblin. Dorgeshuunien edustajana toimi Zanik, mutta hänen sijastaan taistelemisen hoiti hänen "koulutettu petonsa", Seikkailija. Turnajaisten lopussa jäljelle jäi vain ourgien edustaja Graardor sekä Seikkailija. Heidän taistelunsa lopussa, kun Seikkailija oli voitolla, Zanik heitettiin kentällle. Seikkailija valitsi tappoiko hän Zanikin vai ei. Jos hän tappoi, Graardorista tuli johtaja, koska Seikkailija oli vain dorgeshuunin edustajan sijainen. Jos hän ei tappanut, Zanikista tuli uusi johtaja. Jos Zanik tuli johtajaksi, hän johdatti osan Yu'biuskin lajien edustajista takaisin Yu'biuskiin ja yrittää löytää heille sieltä uuden kodin. Oli johtaja kumpi tahansa, suurin osa Yu'biuskin lajeista on edelleen Gielinorissa ja jatkaa tavallista elämäänsä.
Goblinit
Uskonto: Bandos
Asuinalueet: Goblin Village, Plain of Mud, Lumbridge
Yleistä tietoa goblineista
Goblinit ovat pieniä vihreitä Bandoksen seuraajia. He ovat vähä-älyisiä ja välillä väkivaltaisiakin. Vaikka goblinit puhuvatkin paljon taistelemisesta ja siitä miten mahtavia sotijoita he ovat, he ovat fyysisesti melko heikkoja eikä heistä ole aiheutunut massiivista haittaa muille lajeille. He ovat enimmäkseen varastaneet heiltä tai tehneet hyvin pieniä valloituksia, kuten yksittäisiä rakennuksia. Vaikka goblinit ovatkin heikkoja yksilöinä, heitä on hyvin paljon. Järjestäytyneinä heistä voi koitua isompiakin ongelmia, mutta he ovat olleet hyvin hajanaisia Bandoksen lähdön jälkeen. Goblineilla on kyky käyttää taikuutta, mutta he eivät käytä sitä. He uskovat taikuuden kuuluvan Bandokselle, eivätkä usko hänen haluavan heidän käyttävän sitä.
Bandos on kouluttanut goblinit sodankäyntiin, ja se näkyy heidän yhteisössään. Heidän yhteisöjään johtavat kenraalit ja heidän kotinsa ovat kuin sotaleirejä. Sotien aikaan sekä naiset ja miehet osallistuivat sotimiseen, jonka takia heitä on nykyäänkin vaikea erottaa toisistaan. Goblinit eivät hoida omia lapsiaan, vaan ne kasvatetaan kasvatuslaitoksissa.
Goblinien nimet koostuvat yleensä kahdesta tavallisesta sanasta, mutta nämä sanat ovat muuttuneet ajan mittaan. Sotien aikana goblinien saivat paljon sotaisia ja voimakkaan kuuloisia nimiä, kuten Hopespear, Strongbones ja Steelwill. Nykyään goblinien nimet koostuvat yleensä jostain ruumiinosasta ja jostain epämiellyttävämmästä sanasta. Esimerkkeinä tällaisista sanoista ovat Wormbrain, Grubfoot ja Smellytoes.
Goblinit ovat erittäin uskollisia Bandokselle. He uskovat, että Bandos on tehnyt heistä hyvin voimakkaita sotureita. Goblinien mielestä Bandoksen nimi on niin pyhä, että tavalliset goblinit eivät ole tarpeeksi arvokkaita sen sanomiseen. Sen takia he kutsuvat häntä nimellä "Suuri mahtava sotajumala". Vain goblin-papit ja muut tavallista viisaammat goblinit saavat käyttää hänen oikeaan nimeään.
Goblinien historia
Goblinit ennen Gielinoria
Goblinit elivät hyvin kauan sitten Yu'biuskissa. He elivät soiden lähistöllä melko rauhallista elämää. Heidän välillään oli tietenkin joitain konflikteja, mutta ei sellaisia, joita olisi voitu laskea taistelemiseksi tai sotimiseksi. Kun Bandos saapui heidän maailmaansa, asiat muuttuivat hyvin paljon. Bandos teki heistä kaikista seuraajiaan - hänen palvonnastaan kieltäytyneet tapettiin. Bandos teki goblineista sotureita ja teki heistä armeijan. Bandos jakoi seuraajiaan erilaisiin heimoihin ja laittoi ne sotimaan keskenään. Bandos toi osan goblineista Gielinoriin toisen kauden aikana. Kaikki Yu'biuskiin jääneet goblinit kuolivat neljännellä kaudella Yu'biuskin sotien yhteydessä.
Goblinit jumalasodassa
Goblinit olivat yksiä Bandoksen sotureista jumalasodan aikana. Bandos oli jakanut heidät kahteentoista heimoon. Näistä heimoista hän myi kaksi muille jumalille, joten he kaikki eivät taistelleet Bandoksen joukoissa. Goblinit olivat eräitä Bandoksen armeijan heikoimpia joukkoja, mutta heitä oli paljon. He toimivat enimmäkseen tiedustelijoina, mutta isoina joukkoina niitä käytettiin vihollisten heikentämiseen ennen kuin Bandoksen vahvemmat joukot tulivat viimeistelemään heidät. He taistelivat Bandokselle uskollisina jumalasodan loppuun asti.
Kaikki Bandoksen seuraajat olivat jumalasodan aikana tottuneet tottelemaan johtajaa, joka kertoisi heille aina ketä vastaan taistella. Bandosin lähdettyä näin ei enää ollut. Tämä johti siihen, että he alkoivat taistella keskenään. Neljännen kauden alkupuolella Feldip Hilssillä alkoi sota, jossa ogret ja goblinit taistelivat keskenään. Kymmeniä vuosia kestävän sodan jälkeen goblinit joutuivat Ogrejen ylivoiman takia siirtymään pohjoiseen, nykyisen Kandarinin alueelle. Siellä he joutuivat kohtaamisiin useiden muiden lajien kanssa, kuten elfien ja gnomejen.
Ilman johtajaa goblinit tulivat vuosisatojen aikana koko ajan vähemmän järjestäytyneiksi ja heikommiksi. Siitä huolimatta he yrittivät taistella muiden lajien kanssa. He ryöstelivät usein elfeiltä, gnomeilta, ihmisiltä ja mahdollisesti muiltakin lajeilta.
700-luvun aikoihin goblinit yrittivät tuhota Avarrockan kylän, mutta suunnitelma epäonnistui kun nuorukainen, jota alettiin myöhemmin kutsua Arraviksi, tappoi heidät. Joitain vuosia myöhemmin goblinit palasivat, mutta tällä kertaa he onnistuivat valloituksessaan. Pian tämän jälkeen Arrav kohtasi goblinit uudestaan, mutta taistelemisen sijaan hän ehdottikin rauhaa. Goblinit hämmästyivät tästä, mutta lopulta he tajusivat, että sodasta olisi vain haittaa molemmille osapuolille - ihmiset olivat goblineja voimakkaampia, vaikka heitä olikin vähemmän. He sopivat rauhan, joka on kestänyt nykypäivään asti.
Vaikka osa goblineista oli sopinut rauhan, muualla olevat goblinit eivät lopettaneet. He jatkoivat ryöstelyä ja taistelemista. Kandariniin tulleet goblinit laajensivat pikkuhiljaa pohjoiseen, mutta elfit rajoittivat heidän etenemistään. He ryöstivät usein elfien mailta, mutta eivät pystyneet aiheuttamaan pahempaa vahinkoa. Kun useimmat elfien sotureista lähti Kandarinista neljännen kauden lopulla, melkein puolustamaton valtakunta tuhoutui. Ei ole varmaa tapahtuiko se goblinien vai muun lajin toimesta, mutta sen jälkeen goblinit jatkoivat etenemistä pohjoiseen. Pohjoisessa olevat gnomet matkasivat etelään, joka johti taisteluun näiden kahden lajin välillä. Gnomejen illuusioarmeija säikäytti goblinit tiehensä.
Ajan myötä pienet kylät alkoivat muuttua kaupungeiksi. Kaupunkien korkeiden muurien ja muun puolustuksen takia goblinit eivät enää pystyneet taistelemaan muiden lajien kanssa niin hyvin. Goblinit halusivat silti taistella. Tämä johti goblin-heimojen väliseen sotaan. Sodan loppupuolella viimeiset goblin-heimot kokoontuivat tasangolle, jolloin alkoi mutatasangontaistelu (The Battle of the Plain of Mud).
Taistelu kesti monta päivää. Sää oli sateinen, jonka takia maa oli hyvin mutainen. Taistelu oli hyvin verinen, ja melkein kaikki goblinit kuolivat sen aikana. Sitten eräs tavallinen goblin-soturi, Hopespear, näki näyn, jossa Bandos puhui hänelle. Bandos sanoi, että goblinit ovat oikeita sotureita ja taistelu on hyvästä - mutta jos sitä on liikaa, he kaikki kuolevat. Hän käski heitä lopettamaan taistelemisen keskenään ja etsimään muita vihollisia. Hän myös lupasi lähettää heille jonain päivänä komentajan, joka johdattaisi goblinit valloittamaan koko Gielinorin.
Hopespear kutsui kaikkien goblin-heimojen päälliköt, ja kertoi heille näystään. Päälliköt uskoivat häntä, ja he lopettivat taistelun. Tämän jälkeen goblinit rakensivat taistelupaikalle temppelin Bandokselle. Hopespearin näky tuli hyvin tärkeäksi osaksi goblinien uskontoa, ja se on pysynyt voimassa nykypäivään asti.
Goblinit nykyään
Goblinit ovat pysyneet Bandokselle uskollisena tähän päivään asti ja odottavat, että hän johtaisi heidät voittoon. Bandoksen lupaama komentaja saapui heille vuonna 169 viidettä kautta, mutta hän ei onnistunut suorittamaan Bandoksen antamaa tehtävää. Bandoksen paluun jälkeen osa goblineista auttoi häntä sodassa Armadylia vastaan. Bandoksen kuolema järkytti monia goblineja, mutta he jatkavat siitä huolimatta melko pitkälti tavallista elämäänsä.
Goblin-heimot
Goblinit on jaettu kahteentoista heimoon. Näistä kaksi Bandos myi muille jumalille (Saradomin ja Zamorak), mutta piti loput itsellään. Yksi heistä karkasi häneltä jumalasodan aikana ja alkoi elämään itsenäistä elämää maan alla.
Jokaisella goblin-heimolla oli oma tunnuksensa, jota he käyttivät varusteissaan. Jumalasodan jälkeen heimojen merkitys alkoi heiketä, eivätkä kaikki edes tiedä mihin heimoon he kuuluvat. Osa niistä on yhdistynyt muiden heimojen kanssa ja osa on kadonnut kokonaan. Plain of Mudissa goblinit ovat kuitenkin vielä pitäytyneet perinteisissä ja pysyneet heimoissaan.
Goblin-heimot
Tunnus
Nimi
Toinen nimitys
Väri
Thorobshuun
Kukkuloiden goblinit
punainen
Garagorshuun
Meren goblinit
vihreä
Rekeshuun
Pohjoisen goblinit
Ekeleshuun
Idän goblinit
sininen
Idithuun
Etelän goblinit
Narogoshuun
Lännen goblinit
oranssi
Drogokishuun
Raivokkaiden miekkojen goblinit
Huzamogaarb
Kaaosjumalan lihansyöjät
musta
Saragorgak
Pyhän raivon jalkasoturit
valkoinen
Dorgeshuun
Voimakkaiden keihäiden goblinit
Horogorthgar
Ihmislihansyöjät
violetti
Yurkolgokh
Ilmavaivaiset
keltainen
Dorgeshuunin goblinit
Uskonto: Ei jumalaa
Asuinalue: Dorgesh-Kaan
Merkittäviä dorgeshuunilaisia: Zanik, Oldak, Ur-tag, Bloodfist
Yleistä tietoa Dorgeshuunista
Dorgeshuun oli aluksi Bandosta seurannut goblin-heimo. He noudattivat hänen käskyjään kuten muutkin goblinit. Tämä kuitenkin muuttui, kun Bandos käski heitä menemään taisteluun, jossa heillä ei olisi ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia. Tällöin he vastustivat jumalansa käskyä ja pakenivat maan alle, eristykseen muusta maailmasta. He alkoivat elämään siellä uudenlaista elämää, jossa ei ollut jumalia tai muuta ulkomaailmaan liittyvää. Ajan mittaan Dorgeshuunin goblinit olivat olleet muista goblineista ja Bandoksesta erossa niin kauan, että heidän evoluutionsa ja kulttuurinsa oli mennyt hyvin erilaiseen suuntaan. Heitä voi pitää uutena goblinien alalajina.
Dorgeshuunien elinolot ovat vaikuttaneet heidän biologiseen kehitykseensä. Pimeissä luolastoissa oli paljon vähemmän valoa, jonka takia heidän silmänsä ovat kasvaneet paljon isommaksi kuin tavallisilla goblineilla. Heidän ihonsa on myös vaaleampi, koska he eivät ole olleet auringon valossa ollenkaan.
Ilman Bandoksen vaikutusta heidän ajatteluunsa, heidän älykkyytensä on kehittynyt hyvin paljon. He ovat keksineet useita tehokkaita tapoja vahvistaa luolastoja, jonka ansiosta he ovat pystyneet rakentamaan suuren kaupunkinsa. Yksi heidän suurimmista keksinnöistään on kuitenkin sähkö, jonka avulla he pystyvät valaisemaan kaupunkinsa lampuilla. He ovat myös tutkineet taikuutta pienissä määrin ja onnistuneet kehittämään teleportaatiopallot. Heillä on myös kouluja, joissa he opettavat lapsilleen historiaa ja muita asioita.
Vaikka Dorgeshuun onkin ollut Bandoksesta erossa hyvin kauan, heidän yhteisössään on vielä pieniä jälkiä hänestä. Dorgeshuun kasvattaa lapsensa hoitokodeissa, joissa heistä kasvatetaan Dorgesh-Kaanin kansalaisia. Tämän takia useimmat dorgeshuunilaiset eivät tiedä kuka heidän vanhempansa oli. Toinen asia joka Bandokselta jäänyt asia on hänen antamansa symboli, jota voi löytää ympäri heidän kaupunkiaan.
Dorgeshuunit ovat hyvin kielteisiä väkivaltaa ja jumalia kohtaan. Dorgeshuunilaiset eivät pidä aseista ollenkaan ja pitävät kaikkia aseita pitäviä epäilyttävinä. Dorgeshuunin kaarti ('poliisit') ja metsästäjät ovat melkein ainoat, jotka käyttävät aseita. Dorgeshuunin kaartin ainoa tehtävä on toimia järjestyksen ylläpitäjinä, ei sotureina. Dorgeshuun ei pidä pelkästään Bandosta pahana, vaan kaikkia jumalia, sekä ulkomaailmaa. Ajan myötä jumalista ja ulkomaailmasta alkoi tulla tabu. Niistä ei opetettu kouluissa eikä muuallakaan - vain harvat dorgeshuunilaiset tiesivät niiden olevan tosiasioita. Niistä tuli useimmille heistä vain taruolentoja, joilla vanhemmat pelottelivat lapsia. "Jos et ole kiltisti, jumalat tulevat ja syövät sinut". Useimmat dorgeshuunilaiset uskovat, että he ovat ainoat älylliset maailmankaikkeudessa ja että heidän kotinsa ulkopuolella ei ole muuta elämää. Tämä tietenkin muuttui, kun he tulivat yhteyksiin ulkomaailman kanssa.
Kun Dorgeshuun tuli yhteyksiin ulkomaailman kanssa, heidän maailmankuvansa muuttui hyvin paljon ja sen myötä suhtautuminen tuntemattomaan. Ennen he pelkäsivät kaikkea tuntematonta, mutta nyt he haluavat innoissaan tutustua ulkomaailman kulttuuriin. Tämä on vaikuttanut mm. heidän ruokakulttuuriinsa, koska nyt he voivat päästä käsiksi maitoon, jauhoihin ja muihin ulkomaailman ruoka-aineisiin. He ovat myös tulleet paljon avoimemmiksi, eivätkä enää yritä piilotella asioita. He toivovat rauhallisen yhteistyön sujuvan maanpäällisten asukkaiden kanssa tulevaisuudessakin.
Dorgeshuun oli Bandosta seuraava goblin-heimo jumalasodan aikana. Eräänä päivänä Bandos lähetti heidät sotaan, jota he eivät voineet millään voittaa. Heimon johtaja Bloodfist päätti vastustaa jumalaansa sen sijaan että menisi varmaan kuolemaan. Nykyisen Lumbridgen alueelle oli ilmestynyt suuri halkeama sodan takia ja Bloodfist johdatti heimon sinne turvaan. Bloodfist ei kuitenkaan tullut heidän mukaansa. Dorgeshuunien legendojen mukaan hän yritti sulkea sisäänkäynnin uhkailemalla Bandosta, jolloin hän murskasi hänet, sulkemalla samalla sisäänkäynnin. Tiedämme kuitenkin sen, että sisäänkäynti sulkeutui tavalla tai toisella, oli se sitten maanjäristyksen tai jumalan aikaan saama.
Dorgeshuun kulki syvemmälle luolastoihin ja tekivät sinne pienen leirin. He alkoivat suurentaa luolaa tekemällä kaivauksia ja rakentaa kaupunkia käyttämällä materiaaleina kiveä, rautaa ja jättiläissammakoiden luita. Tämä kaupunki nimettiin Dorgesh-Kaaniksi.
Dorgeshuun käytti alkuaikoina Bandoksen vallan alla käyttämäänsä sotilashallintojärjestelmää, jossa kenraali toimi johtajana. Kenraaleilla oli kaikki hallintavalta. Yksi näistä kenraaleista palkkasi itselleen kahdeksasta goblinista koostuvan neuvoston, jonka tehtävänä oli toimia hänen neuvonantajanaan, mutta heillä ei ollut päätösvaltaa.
Koska sota ei ollut enää osa Dorgesh-Kaanilaisten elämää, asukkaat halusivat neuvoston johtajakseen kenraalien sijasta. He pitivät äänestyksen ja enemmistö halusi tasavaltaa. Sen aikainen kenraali, Bonehelm, ei kuitenkaan suostunut antamaan valtaansa kansalle, vaan käski sotilaiden hyökätä heidän kimppuunsa. Tällöin alkoi Dorgesh-Kaanin sisällissota.
Tasavallan kannattajia oli paljon enemmän kuin Bonehelmillä oli joukkoja, mutta Bonehelmille oli melkein kaikki maanpäältä tuodut aseet ja hänen sotilaansa olivat hyvin koulutettuja ja uskollisia. Verisen taistelun jälkeen Bonehelm perääntyi Dorgesh-Kaanin ulkopuolelle ja rakensi sinne pienen leirin. Leiri oli hyvin epävakaa, koska soturit eivät olleet taitavia rakentajia. Hän hyökkäsi pian uudestaan käyttämällä jättiläissammakoita apunaan, mutta epäonnistui taas. Palattuaan leiriinsä, armeijan askeleet saivat luolaston romahtamaan, haudaten melkein koko armeijan. Romahduksesta selvinneet antautuivat ja Dorgesh-Kaanista tuli neuvoston johtama tasavalta. Dorgesh-Kaan on saanut siitä lähtien olla rauhassa lähes nykypäivään asti.
Kohtaaminen pinnallisten kanssa
Viidennellä ajalla Misthalinin eteläisellä puolella tapahtui pieniä maanjäristyksiä, jotka avasivat sisäänkäynnin Lumbridgen suon alla olevaan luolastoon ja Guthixin kyynelien sijaintiin. Pian maanjäristysten jälkeen Dorgesh-Kaanin jäsenet suuntasivat kaivauksensa länteen, jossa he kaivoivat tiensä vahingossa Lumbridgen linnan kellariin. Kun Dorgesh-Kaan tajusi olevansa ihmisten, pinnallisten, rakennelmassa, he pelästyivät ja pakenivat luolastoihinsa sulkien tekemänsä reiän. Kuitenkin yksi Lumbridgen asukkaista oli nähnyt heidät. Kaikki uskoivat, että reiän oli aiheuttanut pieni tavallinen maanjäristys, mutta Sigmund, Duke Horacion neuvonantaja, oli skeptinen asian suhteen ja pyysi Seikkailijaa selvittämään asian.
Monen mutkan kautta Seikkailija onnistui vakuuttamaan Dorgesh-Kaanille, että jumalasodat olivat loppuneet. Dorgesh-Kaan lupautui näin allekirjoittamaan rauhansopimuksen Misthalinin kanssa, mutta Sigmund syytti heitä pöytähopeoiden varastamisesta. Horaciolla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin harkita sodan aloittamista Dorgesh-Kaania vastaan. Sotaa ei kuitenkaan koskaan käyty, sillä Seikkailija sai selville, että Sigmund kuului järjestöön nimeltään H.A.M. (Humans Against Monsters), joka haluaa tuhota kaikki goblinit. Sigmund oli vienyt pöytähopeat lavastaakseen Dorgeshuunin. Sigmund karkotettiin ja Ur-tag, Dorgeshuunin neuvoston johtaja, tuli pinnalle allekirjoittamaan rauhansopimuksen.
H.A.M.-konflikti
Rauhansopimuksen allekirjoittamisen jälkeen Dorgeshuunin neuvosto päätti lähettää edustavan goblinin pinnalle tutkimaan ja tarkkailemaan H.A.M.:ia. Valittu oli Zanik, nuori naispuolinen goblin, joka oli jo tutkinut ympäröivää luolastoa ja oli kiinnostunut pinnasta.
Pinnalla Zanik ja Seikkailija tunkeutuivat H.A.M.:n tukikohtaan, jossa Zanik sai tietää heidän suunnitelmastaan tuhota kaikki cave goblinit. Zanik ei kuitenkaan ehtinyt selittää juonta Seikkailijalle, sillä heidät napattiin ja kolkattiin. Seikkailijan herättyä tukikohdan ulkopuolella, hän huomaa Zanikin elottoman ruumiin maassa. Zanikin otsassa oleva Bandosin merkki hohti, jolloin Seikkailija muistaa, että Zanik oli sanonut saaneensa sen aiemmin juotuaan Guthixin kyyneleitä Junan luona. Pelaaja vie Zanikin Junan luokse, jossa Juna selitti, että Zanik oli tärkeä osa jumalien suunnitelmissa. Juna (ja Bandos) auttoivat tuomaan Zanikin takaisin henkiin Guthixin kyynelien avulla.
Toivuttuaan Zanik kertoi Seikkailijalle, että Sigmund oli ostanut Keldagrimin dwarfeilta tarvikkeita poraamiseen ja aikoi niiden avulla porata Lumbridgen joen pohjaa, niin että vesi vyöryisi Dorgeshuunin luoliin ja kaupunkiin tappaen kaikki siellä olevat. Seikkailija ja Zanik kiiruhtivat porauspaikalle, jossa he peittosivat Sigmundin, joka teleporttasi pakoon, ja tuhosivat poran.
Dorgesh-Kaanissa Zanik ja Seikkailija olivat sankareita, mutta konfliktien takia osa neuvostosta ehdotti siteiden katkaisemista pinnalle. Äänestyksen myötä 4-3 he päättivät jatkaa siteiden rakentamista ja avata porttinsa kaikille halukkaille.
Yu'biuskin löytäminen
Goblin Grubfoot oli nähnyt enteen Yu'biuskista ja kertoi siitä Zanikille. Hän uskoi, että Zanik on valittu komentaja, jonka kohtalo on viedä goblinit Yu'biuskiin - goblinien paratiisiin ja kotimaailmaan. Zanik ja Seikkailija suostuivat auttamaan sen löytämisessä, joten he matkasivat Goblin-temppeliin. Siellä Seikkailija sai arvokasta tietoa Yu'biuskiin pääsystä.
Palattuaan Dorgesh-Kaaniin Seikkailija ja Zanik saivat tietää, että Oldak oli onnistunut muokkaamaan kaupungissa kasvavaa Fairy ringiä niin, että he pääsisivät Yu'biuskiin. Yu'biuskissa he kuitenkin kohtasivat karvaan totuuden. Se oli täysin tuhoutunut Bandosin vallan alla. He kuitenkin löysivät arkun keskeltä aukeaa ja siinä oli Bandosin merkki. Koskiessaan arkkua, Zanik katosi. Samalla hetkellä Oldakin luoma portaali oli romahtamaisillaan ja heidän oli pakko lähteä, jättäen Zanikin kohtalon mysteeriksi.
Zanikin paluu ja H.A.M.:n loppu
Zanikin katoamisen jälkeen Dorgesh-Kaanin lapset olivat sairastuneet, kun heidän hoitajansa oli vienyt nämä maistamaan pinnallisten ruokia kaupungin torilla. Myöhemmin selvisi, että ruoat myynyt kauppias olikin yksi H.A.M.:n agenteista, Walton. Seikkailija ja Dorgesh-Kaanin kaarti saivat Waltonin saarrettua nurkkaan ja yhtäkkiä Zanik ilmestyi portaalista. Zanik selitti, että oli joutunut Bandosin valtaistuinsaliin, josta oli löytänyt korun, jonka hän otti mukaansa. Huoneessa oli myös portaali, jonka kautta hän oli päässyt takaisin Dorgesh-Kaaniin.
Dorgesh-Kaanin neuvosto kuulusteli Waltonia, mutta päätti lopulta antaa hänet Misthalinin auktoriteeteille rangaistusta varten. Zanik kuitenkin raivostui päätöksestä ja surmasi Waltonin, kun tämä oli siirrettävänä. Neuvoston oli pakko karkottaa Zanik pois kaupungista. Seikkailijaa pyydettiin selvittämään Sigmundin tekemisiä pohjoiseen Itä-Ardougnesta.
Seikkailija löysi Sigmundin uuden piilopaikan, mutta kesken kaiken Zanik ilmestyi pienen goblin-armeijan kanssa, jotka hän oli saanut puolelleen Hemensterin alla sijaitsevasta Goblin temppelistä. Zanik ja tämän armeija tappoivat kaikki Sigmundin miehet ja tämän. Kun Sigmund oli kuollut, Zanik hyökkäsi Seikkailijan kimppuun. Seikkailija onnistui kuitenkin rauhoittamaan Zanikin ja tajusi, että Zanikin kaulassa oleva koru antoi Bandosin kontrolloida tätä. Pelaaja ja Zanik heittivät korun pois, mutta Zanikin joukoissa ollut Goblin High Priest nappasi korun, laittoi sen päälleen ja saman tien joutui Bandosin hallinnan alle. Seikkailija ja Zanik teleporttasivat takaisin Dorgesh-Kaaniin.
Dorgesh-Kaaniin oli hyökätty ja Bandos vaati, että he alkaisivat taas palvella tätä tuhoutumisen uhalla, mutta Dorgeshuun kieltäytyi. Aikakapseli haudattiin kaupungin pohjoisosaan, joka sisälsi tietoa klaanin historiasta. Lapset päätettiin lähettää Keldagrimiin junalla, mutta Keldagrimin suurlähettiläs kieltäytyi peläten, että Bandos seuraisi lapsia sinne.
Lopulta Zanik ja Seikkailija surmasivat Bandosin hallitseman avatarin, joksi High Priest oli muuttunut, ja näin päättivät Bandosin uhan. Dorgeshuun rakensi Zanikille ja pelaajalle patsaan kaupungin keskustaan. Siitä asti on Dorgeshuun elänyt rauhallisesti pinnalla elävien kanssa.
Hobgoblinit
Uskonto: Bandos
Asuinalue: Hajanaisina ympäri Gielinoria
Merkittäviä hobgoblineja: Gra'Magor
Yleistä tietoa hobgoblineista
Hobgoblinit ovat goblinien ja orkien risteymä. He eivät ole yhtä sinnikkäitä kuin goblinit, mutta he ovat paljon voimakkaampia sekä hyvin ketteriä. He käyttävät aseinaan yleensä keihäitä. Hobgoblinit ovat hajaantuneet ympäri Gielinoria pienissä ryhmissä. Heitä voi löytää sekä maan alta että maan päältä.
Orkit
Uskonto: Bandos
Asuinalue: God Wars Dungeon, toinen ulottuvuus
Yleistä tietoa orkeista
Orkit olivat yksiä Bandoksen armeijan tärkeimmistä lajeista. He olivat hyvin koulutettuja, voimakkaita ja hyvin varustettuja sotureita. Jumalasodan jälkeen melkein kaikki orkit vaikuttavat kadonneen Gielinorista. Ei ole varmaa johtuuko tämä lähestyvästä sukupuutosta, piiloskelusta vai jostain muusta syystä.
Osa orkeista elää toisessa ulottuvuudessa. Ei ole varmaa, että ovatko nämä samoja orkeja, jotka Bandos toi Yu'biuskista. Keiju Godfather käytti näitä orkeja hyväkseen hyökätessään Zanarikseen. Useimmat näistä orkeista joutuivat palaamaan ulottuvuuteen, josta tulivat.
Ogret
Uskonto: Bandos
Asuinalue: Feldip Hills
Yleistä tietoa ogreista
Ogret muistuttavat ulkonäöltään ihmisiä, mutta he ovat paljon isompia, voimakkaampia ja vähä-älyisempiä. He kuuluvat Bandoksen armeijan voimakkaimpiin lajeihin. Vaikka ogret ovat vähä-älyisiä eivätkä kykene puhumaan selkeästi, he ovat hyvin yhteisöllisiä. He käyvät toistensa kanssa vaihtokauppaa ja ovat perustaneet kaksi kaupunkia.
Ogrejen luonteet ovat hyvin vaihtelevia. Osa heistä on hyvin aggressiivisia ja yrittävät tappaa kaikki lähestyvät, kun taas toiset ovat ystävällisiä ulkopuolisiakin kohtaan. Oo'glogin ogret ovat jopa perustaneet Gielinorin ainoan kylpylän, jossa he tarjoavat useita erilaisia palveluita muille lajeille. Eräitä näistä palveluista ovat kampaamo, majatalo, hieronta, kauppa ja mutakylpy.
Ogret ovat jakautuneet sukupuolen mukaan. Miespuoliset ogret asuvat Feldip Hillssin pohjoispuolella ja naispuoliset eteläpuolella. Miesogrejen asuinalue on paljon kivisempi ja monet heistä asuvat luolissa. Naisogret ovat perustaneet kaupungin, Oo'glogin. Naisogret ovat hieman sivistyneempiä ja elävät paremmissa oloissa kuin miesogret. Molemmat sukupuolen edustajat ovat taitavia metsästäjiä sekä taistelijoita. Mies- ja naisogret tapaavat toisiaan yleensä yhdestä kahteen kertaa vuodessa. Tällöin he pitävät suuret juhlat, jolloin he käyvät metsästämässä, syövät ja pitävät muutenkin hauskaa. Naisogret kasvattavat ogrelapset Oo'glogissa. Kun poikaogret ovat tulleet tarpeeksi vanhoiksi, he luultavasti muuttavat pohjoiseen muiden miesten seuraan.
Osalla ogreista on kyky käyttää taikuutta. Heitä kutsutaan ogre shamaneiksi. He ovat hyvin voimakkaita, eikä heidän taitojaan kannata aliarvioida. Heidän taikuutensa on voimakkaampaa kuin useimmilla ihmisillä, osa heistä pystyy jopa tyhjentämään muistin sen avulla. Tavalliset hyökkäykset eivät tehoa shamaneihin ja ainoa tunnettu tappotapa on taikajuoman käyttö. Jopa muut ogret voivat pelätä heitä.
Ogrejen historia
Ogret olivat jumalasodan aikaan hyvin uskollisia Bandoksen seuraajia ja tärkeä osa armeijaa. Heillä oli johtaja, joka komensi heitä taisteluihin. Jumalasodan jälkeen tämä kuitenkin muuttui, eivätkä Bandoksen seuraajat tienneet mitä tehdä. Ilman Bandoksen ohjausta he aloittivat verisen sisällissodan. Ogret taistelivat paikallisia goblineita vastaan. He olivat selvästi ylivoimaisia, jonka takia goblinien piti paeta pohjoiseen. Goblinien lähdön jälkeen ogret alkoivat taistella toisiaan vastaan. Tilanne on rauhoittunut hieman vuosisatojen aikana, mutta useiden ogre-heimojen välillä on vieläkin huonot välit.
Muut ogre-rodut
Jogret
Jogret ovat sopeutuneet viidakkoelämään. Heidän ihonsa on vihreä ja paksu, joka auttaa viidakkohämähäkkien puremilta. He elävät yleensä Karamjan viidakoissa, mutta Bandos otti muutaman heistä taistelemaan jumalamiekasta God wars dungeoniin.
Mogret
Mogret ovat sopeutuneet vedenalaiseen elämään. Heille on kehittynyt kyky hengittää veden alla ja sininen iho. He käyttävät aseinaan keihäitä. Heitä löytyy Mudskipper pointin lähistöllä, mutta he tulevat maan pinnalle vain jos heitä ärsytetään. He kasvattavat rapuja ja luultavasti myös syövät niitä ravinnokseen.
Zogret ja Skogret
Zogret ja Skogret ovat epäkuolleita ogreja. Ne syntyivät, kun eräs H.A.M.:n jäsen toi 'pommin' ogrejen tanssialueelle. Se tappoi heidät, mutta toi takaisin henkiin epäkuolleina. He levittävät hyvin vaarallista tautia ja ovat kestäviä tavallisia iskuja vastaan. Brutal-nuolet ovat heidän ainoa heikkoutensa.
Ourgit
Uskonto: Bandos
Populaatio: Lähellä sukupuuttoa, kaksi yksilöä jäljellä
Merkittäviä ogreja: Graardor, Zarador
Yleistä tietoa ourgeista
Ourgit olivat Bandoksen kaikista onnistunein yritys elämän muokkaamisessa. He olivat Yu'biuskin lajeista voimakkaimpia, viisaimpia ja uskollisimpia, tehden heistä Bandoksen armeijan parhaimpia joukkoja. Tästä syystä he toimivat yleensä armeijoiden komentajina. Ensimmäiset ourgit kiittivät Bandosta heidän luomisestaan tekemällä hänelle aseen, Kyzajin. Kyzajin muodosta tuli myöhemmin symboli, jota kaikki Bandoksen seuraajat käyttivät.
Ourgit kuolivat jumalasodan aikana lähes täysin sukupuuttoon. Syy tälle oli se, että ourgit useimmissa tapauksissa taistelivat aina kuolemaan asti. Vain muutamia yksilöitä selvisi jumalasodan jälkeen. Nämä harvat yksilöt olivat toimineet toisin kuin muut - he pitivät heidän jumalansa muiston ja perinteiden säilyttämistä tärkeämpänä kuin taistelussa kuolemista. Tämän takia he eristäytyivät muusta maailmasta ja elivät keskenään. Vuosisatojen kuluessa heidän määränsä väheni ja väheni kunnes heitä oli vain yksi jäljellä, Zarador. Jäätyään yksin, Zarador lähti ulkomaailmaan muiden Yu'biuskin lajien keskuuteen.
Zaradorin lisäksi oli vielä yksi toinen ogre, Graardor. Graardor oli selviytynyt, koska hänet oli jäädytett vuosituhansien ajaksi luolastoon. Hän suli hiljattain, jonka ansiota hän on taas aktiivinen. Ourgeja on tällä hetkellä liian vähän lisääntymiseen, jonka takia he kuolevat ennen pitkää sukupuuttoon. Graardor ja Zarador ovat ainoat tunnetut elossa olevat ourgit.
Fayrgit ja Faurgit
Fayrgit ja Faurgit ovat kuolleet sukupuuttoon luultavasti joko jumalasodan tai sisällissodan aikana. Heidän luitaan voi löytää Jiggigiltä.
Trollit
Uskonto: Bandos
Asuinalue: Troll country, Fremennik-saarien pohjoisosat, Enchanted Valley
Merkittäviä trolleja: Lol, Dad, Pretty Flower, Fossil
Yleistä tietoa trolleista
Trollit ovat vähä-älyisiä Bandoksen seuraajia, joiden iho on kovaa kuin kivi. Aseina he käyttävät yleensä kiviä tai nuijia. Toisin kuin useimmat muut Yu'biuskin lajeista, he eivät vaikuta palvovan Bandosta kovin aktiivisesti. Nykypäivänä hän ei näy heidän elämässään melkein millään tavalla, mahdollisen aggressiivisuuden lisäksi.
Trollit saavat nimensä ensimmäisen asian mukaan, jota he syövät tai yrittävät syödä. Jos trolli esimerkiksi syö ämpärin, hänen nimensä on ämpäri. Jos syötävän asian nimeä ei tiedetä, nimeksi tulee siitä syntynyt ääni, esimerkiksi "Arrg". Koska trollit voivat syödä lähes mitä tahansa, he voivat saada hyvin erikoisiakin nimiä.
Trollirodut
Kuten ogreilla, trolleillakin on useita erilaisia rotuja.
Vuoritrollit
Vuoritrollit ovat kaikista yleisimpiä trolleja. He elävät yleensä vuorilla tai luolissa. Vuoritrollit ovat joutuneet konflikteihin sekä ihmisten että dwarfien kanssa. Troll strongholdin trollit ovat jo pitkään olleet sodassa Burthorpen kanssa, kun taas eräät toiset ovat kamppailleet Keldagrimin Black guardin kanssa. Vuoritrollit voivat olla hyvinkin aggressiivisia ulkopuolisia kohtaan, mutta heidän joukoistaan löytyy myös rauhallisempia yksilöitä.
Vuoritrollit käyttävät ravintonaan pääsääntöisesti vuohia, ihmisiä ja goutweedia. Heillä on yleensä tapana valmistaa ruokansa kattilassa, vaikka voivatkin syödä ruokaa myös raakana.
Jäätrollit
Jäätrollit asuvat yleensä kylmemmillä alueilla kuin vuoritrollit. Toisin kuin vuoritrolleilla, heidän ihonsa on valkoinen. Heitä löytyy Trollweiss-vuoren lähistöltä sekä Fremennik-saarien pohjoisosista. Fremennik-saarien jäätrollien johtajana toimi jäätrollikuningas, joka johti hyökkäystä Jatizsoon ja Neitiznotiin. Jäätrollikuningas kuoli vuonna 169 viidettä kautta fremennikien hyökkäyksessä.
Jokitrollit
Jokitrollit ovat joissa asuvia trolleja, jotka käyttävät ravintonaan kalaa. Heidän ihonsa on vihreä ja heidän ruumiissaan on eviä. Ennen heillä oli tapana ryöstellä kalaa kalastajilta, mutta tämä toiminta on vähentynyt. Gielinorissa jokitrollit ovat nykyisin harvinainen näky, mutta heitä voi löytää Enchanted Valleysta melko helposti.
Meritrollit
Meritrollit ovat meressä asuvia trolleja. He ovat ulkonäöltään hyvin samankaltaisia jokitrollien kanssa. Heitä löytyy pohjoiselta mereltä, erityisesti Piscatoris Fishing Colonyn lähistöltä. Heidän johtajanaan toimi meritrollikuningatar, joka kuoli meritrollien hyökkäyksessä Piscatoris Fishing Colonyyn.
Kykloopit
Uskonto: Bandos
Asuinalue: Cyclosis-saari
Yleistä tietoa kykloopeista
Kykloopit ovat yksisilmäisiä jättiläisiä, jotka asuvat Cyclosis-saarella. He ovat hyvin vähä-älyisiä. Päämantereella he ovat melko harvinainen näky. Osa heistä on tuotu Warriors' guildiin taistelukohteiksi, kun taas osa heistä taistelee edelleen God wars dungeonissa jumalamiekasta Bandoksen nimissä.
Aliarvioidut lajit
Aliarvioidut lajit ovat lajeja, jotka ovat todellisuudessa enemmän mitä useimmat muut lajit ajattelevat. Tämä voi viitata älykkyyteen, aikomuksiin tai vaarallisuuteen.
Uskonnot: Marimbo, Apmeken
Asuinalueet: Ape Atoll, Karamja, Kharidianin aavikko, Mos Le'Harmless
Elinikä: Yli 50 vuotta
Merkittäviä apinoita: Awowogei, Mizaru, Kikazaru, Iwazaru
Yleistä tietoa apinoista
Apinat kuuluvat viisaimpien 'eläinten' joukkoon. Ihmisetkin ovat huomanneet tämän, mutta useimmat heistä eivät silti ole huomanneet kuinka älykkäitä osa apinoista todellisuudessa on. Apinat ovat ihmisten lähisukulaisia, joka viittaa siihen että he saattavat olla peräisin samasta ulottuvuudesta. Heidän luonnollinen elinympäristö on viidakko, jossa he voivat löytää herkkuruokaansa banaaneja. Apinat eivät osaa puhua yleiskieltä, jonka takia muiden lajien pitää kommunikoida heidän kanssaan taika-amuletilla.
Karamjan apinat
Karamjan apinat (Simiiformes Karamjan) ovat apinoita, joiden kanssa ihmiset ovat olleet eniten yhteyksissä. Esimerkiksi Kharidianin mattojen luona ja Ardougnen eläintarhassa olevat apinat ovat peräisin Karamjalta. Karamjan apinat eivät ole yhtä viisaita kuin Ape Atollin tai Kharidianin alkuperäiset apinat, mutta he kuuluvat silti älykkäimpien 'eläinten' joukkoon.
'Harmless'-apinat
'Harmless'-apinat ovat Mos Le'Harmlesilla asuva apinarotu. He ovat hyvin samankaltaisia kuin Karamjan apinat, mutta heidän ihonsa on hieman vaaleampi.
Ape Atollin apinat
Ape Atollin apinat tunnetaan poikkeuksellisesta älykkyydestään. He ovat rakentaneet saarelleen kaupungin, jonka he ovat nimenneet Marimiksi. He ovat uskollisia Marimbon seuraajia. Epäillään, että Marimbo olisi antanut heille heidän älykkyytensä, mutta tästä ei ole varmaa tietoa.
Ape Atoll on hyvin puolustettu. Apinoilla on siellä joka paikassa ninja-apinoita ja gorilloja vartioimassa. He eivät pidä erityisen paljoa ulkopuolisista, jonka takia he hyökkäävät heti sellaisen nähdessään ja laittavat omaan vankilaansa. Ape Atollilla on myös paljon kauppoja, joissa he myyvät ruokaa, aseita ja riimuja.
Vaikka Ape Atollin apinat eivät välitäkään paljoa muusta maailmasta, he ovat luoneet niihin useita yhteyksiä. Ape Atollin hallitsija Awowogei osallistui Lumbridgessa pidettyyn salaisen valtuuston kokoukseen. He ovat luoneet Kharidianin aavikolle siirtokunnan, jossa he myyvät erilaisia esineitä paikalle ilmaantuneille turisteille. He ovat myös käyneet kauppaa muiden lajien kanssa muuallakin, kuten Doricin ja Varrockin ihmisten kanssa.
Vähän aikaa sitten Ape Atollin apinat vangitsivat heidän saarelleen saapuneet gnomet. He eivät kuitenkaan uskaltaneet tehdä heille mitään pahaa, koska he tiesivät, että gnomet voisivat silloin aloittaa sodan heitä vastaan. Kaksi Gloughin kätyriä kuitenkin pyysi kuningas Awowogeita tappamaan heidät. He sanoivat, että he kertoisivat gnomeille ihmisten olleen syyllisiä tähän - silloin gnomet saattaisivat aloittaa sodan ihmisiä vastaan. Apinoille luvattiin osa sotavoitoista. Awowogei suostui ja asetti ansan heidän ohjeidensa mukaisesti. Siitä huolimatta tämä suunnitelma epäonnistui. Apinat eivät ole nykytietämyksen mukaan olleet Gloughin kätyreihin yhteydessä tämän jälkeen.
Kharidianin apinat
Kharidianilla oli asunut apinoita useiden vuosituhansien ajan. Aluksi siellä oli paljon metsiä, joissa apinat viihtyivät. Apinat olivat hyvin sosiaalisia ja ystävällisiä. Jumala Apmeken oli ennen apina ja apinoita pidettiin pyhinä eläiminä. Kaikki Kharidianin apinat olivat Apmekenin uskollisia seuraajia sekä ystäviä.
Vuonna 119 viidettä kautta Apmeken joutui taisteluun Amascutin kanssa ja menetti näkönsä, kuulonsa ja äänensä. Apmekenin yhteys apinoihin oli niin suuri, että kaikki Kharidianin apinat menettivät joko näkönsä, kuulonsa tai äänensä. Amascut loi Apmekenin aisteista hirviöitä ja lähetti heidät tappamaan kaikki apinat. Apinat eivät aistien puuttumisen takia pystyneet kommunikoimaan toistensa kanssa kunnolla, jonka takia heillä ei ollut mahdollisuuksia hirviöitä vastaan. Vain kolme apinaa selvisi: Mizaru, Kikazaru ja Iwazaru. He onnistuivat tekemään täydellistä yhteistyötä paikkaamalla toistensa aisteja. Tämän ansiota he onnistuivat pakenemaan Kharidianista.
Kolme selviytyjää pakenivat Karamjalle, josta he siirtyivät Ape Atollille. He aikoivat palata takaisin Kharidianin aavikoille, mutta he alkoivat viihtyä Ape Atollilla, jolloin he pikkuhiljaa unohtivat paluusuunnitelmansa. He pääsivät siellä merkittäviin asemiin ja heitä alettiin kutsua viisaiksi apinoiksi. Kuningas oli antanut heille huippusalaisen lempiruokareseptinsä, joka osoittaa että hän luottaa heihin vahvasti.
Lähes viisikymmentä vuotta myöhemmin Seikkailija saapui heidän puheilleen, kertoi suunnitelmistaan tehdä aavikolle apinasiirtokunta ja mainitsi Apmekenin. Tällöin kolmikko muisti suunnitelmansa uudestaan ja ajattelivat, että siirtokunnassa he voisivat saada apua ihmisiltä ja tuhota hirviöt, jolloin Apmeken saattaisi pystyä palaamaan. He auttoivat siirtokunnan perustamisessa, mutta hirviöt hyökkäsivät nopeammin mitä he osasivat odottaa. Koko siirtokunta tuhoutui ja hirviöt kidnappasivat kolmikon. Seikkailija pelasti heidät ja tuhosi hirviöt, jolloin Apmeken sai aistinsa takaisin. Tämän jälkeen he rakensivat siirtokunnan uudestaan ja elävät jälleen vanhassa kotimaassaan.
Kissat
Yleistä tietoa kissoista
Kissat ovat hyvin yleisiä lemmikkejä. Ihmiset yleensä aliarvioivat kissojensa älykkyyden ja uskollisuuden. He pitävät heitä tavallisina eläiminä, jotka tarvitsevat apua kaikessa. Todellisuudessa kissat ovat paljon pätevämpiä mitä he antavat ihmisten uskoa. Ihmiset ajattelevat olevansa kissojensa huoltajia, mutta osa kissoista ajattelee asiaa toisinpäin. He yrittävät auttaa ihmisisäntäänsä, yleensä tämän huomaamatta.
Kissoilla on oma kielensä, jota ihmiset eivät ymmärrä. He vaikuttavat kuitenkin ymmärtävän ihmisiä, toisin kuin esimerkiksi apinat. Ihmiset tarvitsevat taika-amulettia, jotta he voisivat ymmärtää kissojen kieltä.
Kissat pitävät erityisesti kalasta ja maidosta. Heidän lempiharrastuksensa on rottien jahtaaminen, jonka takia ihmiset käyttävät niitä yleensä rottien pyydystämiseen. He ovat luoneet kissoille kilpailuja, joissa he voivat kilpailla muita kissoja vastaan siitä, kumpi saa tapettua enemmän rottia.
Merkittäviä kissoja
Fluffs
Fluffs on Gertruden omistama kissa. Hänellä on monta pentua, joista Gertrude on myynyt useammankin seikkailijoille. Se ei haittaa häntä, kunhan ne saavat hyvän kodin.
Bob
Bob on musta kissa, jolla on vihreät silmät. Hän on luonteeltaan hieman ylimielinen ja tykkää temppuilla muiden kanssa. Hän on Fluffsin kissanpentujen isä. Hän pitää erityisesti matkustamisesta ja vihaa koiria. Hän pitää kissoja maailmankaikkeuden mahtavimpana lajina ja muita lajeja kissojen palvelijoina.
Bob ei ole mikään tavallinen kissa, sillä hän oli entisessä elämässään ihmissankari Robert the Strong. Tuntemattomasta syystä hän ilmestyi pienenä kissanpentuna Gertrude-nimisen naisen ovelle, jonka jälkeen hän otti Bobin hoivaansa. Ne olivat Bobin ensimmäiset muistot, eikä hän muista mitään edellisestä elämästään. Kun Bob oli kasvanut, hän lähti Gertruden luota ja alkoi elämään itsenäistä elämää. Hän matkusteli ympäri Gielinoria ja sai useita ystäviä, kuten King Black Dragonin ja Rantzin.
Jossain vaiheessa Bob antoi Burthorpessa asuvan Unferthin 'adoptoida' hänet. Bob kuljeskelee siitä huolimatta itsekseen ympäri Gielinoria, mutta tulee aina säännöllisin väliajoin tarkistamaan, että Unferthilla on kaikki hyvin.
Vähän aikaa sitten Bob ihastui Neite-kissaan, mutta Neite ei halunnut seurustella hänen kanssaan ennen kuin sai tietää hänen sukupuustaan. Bob ei tiennyt mitään menneisyydestään, mutta onnistui Sphinxin avulla tietämään edellisestä elämästään sankarina. Tämän jälkeen hän ja Neite alkoivat seurustella ja he kulkevat nyt ympäri Gielinoria yhdessä.
Neite
Kuten Bobikin, Neite ei ollut aina kissa. Hän oli ennen Amascutin papitar. Kun Amascut alkoi tuhota asioita - jopa omia seuraajiaan -, Amascutin papittaret kirosivat hänet. Kostoksi Amascut muutti papittaret hänen omaksi eläinmuodokseen - kissoiksi. Vaikka papittaret olivatkin muuttuneet kissoiksi, heillä oli silti voimia jäljellä, jonka takia Amascut alkoi pelätä kissoja. Icthlarin huomasi tämän ja päätti varmistaa kissojen elämisen antamalla heille kuolemattomuuden. Hän myös laittoi Sphinxin suojelemaan heitä. Tämän jälkeen kissoista tuli Kharidianissa pyhiä eläimiä ja heitä käytettiin erityisesti kuolleiden suojelemiseen.
Neite asui Sophanemissa, jossa hänen lempiharrastuksensa oli locustien tappaminen. Vähän aikaa sitten hän tapasi Bobin, jonka jälkeen he alkoivat seurustella ja seikkailemaan yhdessä.
Evil Bob
Evil Bob on ScapeRunen (RuneScapen rinnakkaistodellisuus) hallitsija. Hän muistuttaa ulkonäöltään Bobia, jos ei ota huomioon naamassa olevaa sinistä läiskää ja punaisia silmiä. Hän kantaa taika-amulettia, jonka avulla hän pystyy puhumaan yleiskieltä. Evil Bob asuu pienellä saarella orjansa kanssa. Ennen hänellä oli tapana kidnapata ihmisiä ja ottaa heitä vangikseen tai orjikseen, mutta hän ei vaikuta tekevänä sitä enää.
Pingviinit (Spheniscidae Callidus) ovat pohjoisen jääsaarilla asuva lintulaji. Toisin kuin useimmat linnut, pingviinit eivät osaa lentää, joka tekeekin heistä helppoja kohteita heidän saalistajilleen, hylkeille ja jääkarhuille. Pingviinit elävät suurissa ryhmissä ja pitävät huolta toisistaan, joka auttaa esimerkiksi saalistajien havaitsemisessa ja nuorten hoitamisessa. Ravintonaan pingviinit käyttävät kalaa ja muita meren antimia.
Ihmisten näkökulmasta pingviinit ovat vain yksi eläin muiden joukossa. Pienistä aivoistaan huolimatta pingviinit ovat hyvin älykäs laji ja pystyvät jopa puhumaan yleiskieltä. He pystyvät ajattelemaan hyvin taktisesti ja joissain tilanteissa jopa ihmisiäkin paremmin.
Pingviinit olivat ennen hyvin heikkoja, jonka takia heitä oli käytetty orjina. Kun pingviinien orjuustilanne paheni entisestään, osa heistä päätti ryhdistäytyä ja taistella vastaan. Pingviinien johtajan suunnitelmat eivät kattaneet vain heidän orjuuttajiaan, vaan koko maailmaa - he aikoivat valloittaa koko maailman. Suuri osa pingviineistä ei ole tietoinen näistä suunnitelmista ja suuri osa suunnitelmasta tietävistä pitää sitä vain hulluna ja epäkannattavana. Siitä huolimatta maailmanvalloitussuunnitelma on päässyt edistymään hyvin pitkälle - eivätkä ihmiset osaa odottaa sitä.
Pingviinien historia
Pingviinit elivät pohjoisen jääalueilla jääkarhujen ja hylkeiden kanssa. Pingviinit olivat kolmesta kaikista heikoimmat. Jääkarhut ja hylkeet olivat jakaneet alueet keskenään, mutta pingviineillä ei ollut omia alueita. Heitä oli sekä jääkarhujen hallitsemalla maalla että hylkeiden hallitsemassa meressä. Jääkarhut käyttivät hallintavaltaansa hyväkseen ja ottivat osan pingviineistä palvelijoikseen. Pingviinit olivat jatkuvasti hylkeiden ravintona, mutta jääkarhut suojelivat pingviinejään heiltä. Vaikka pingviinit olivatkin 'orjia', jääkarhut olivat heille hyviä mestareita.
Kun Mursu tuli hylkeiden johtajaksi, hän huomasi miten jääkarhut käyttivät pingviinejä orjinaan ja ajatteli sen olevan epäreilua - hylkeidenkin piti saada orjia. Tämän jälkeen Mursu teki jääkarhujen kanssa sopimuksen, jossa tämä toteutui. Hylkeet eivät olleet yhtä armollisia kuin jääkarhut. Pingviinien olot olivat huonommat ja hylkeet saattoivat syödä heidät milloin heitä vain huvitti.
Pingviinit kestivät vielä jääkarhut, mutta hylkeiden tuoma orjuus meni liian pitkälle. Pingviinien johtaja Pescallion perusti salaisen pingviinijärjestön (KGP), jonka tehtäväksi tuli maailmanvalloitus. Pingviinit lähettivät vakoojiaan ympäri Gielinoria ja alkoivat kouluttaa pingviineistä armeijaa, jolla he pystyisivät puolustautumaan sekä hyökkäämään.
Jonkin aikaa sitten kaksi Red Axen (entistä) jäsentä sai tietää pingviinien suunnitelmista ja päättivät auttaa heitä. Heidän avullaan pingviinit pystyivät rakentamaan jättiläispingviinisukellusveneitä.
Hiljattain jääkarhut ja ihminen Larry ovat saaneet tietää pingviinien maailmanvalloitussuunnitelmista ja yrittävät estää sen, toistaiseksi huonolla menestyksellä.
Jääkarhut
Asuinalue: Acheron
Merkittäviä jääkarhuja: Chuck, Jim, Teddy
Yleistä tietoa jääkarhuista
Jääkarhut asuvat pohjoisen jääalueilla pingviinien ja hylkeiden kanssa. Jääkarhujen ja hylkeiden välillä oli vuosikymmeniä sitten useita erimielisyyksiä, joiden takia he olivat jatkuvasti toistensa kimpussa. Lopulta he päättivät sopia rauhan sopimuksella, jonka mukaan jääkarhut hallitsivat maata ja hylkeet merta. Pingviinit toimivat heidän palvelijoinaan ja joskus myös ravintona.
Kun jääkarhut saivat tietää pingviinien maailmanvalloitussuunnitelmista, he loivat salaisen järjestön: PBJ (Polar Bears for Justice). Järjestön aikomuksena on estää pingviinien aikomukset. He ovat ottaneet liittolaisikseen kaksi ihmistä, Larryn ja Seikkailijan. PBJ jatkaa kamppailua pingviinejä vastaan vieläkin.
Hylkeet
Asuinalue: Acheron
Yleistä tietoa hylkeistä
Hylkeet ovat meressä elävä laji. He ovat luonteeltaan hyvin laiskoja eivätkä vaikuta välittävän erityisesti muusta maailmasta. He tykkäävät rannalla makaamisesta ja rock-musiikista. Pingviinit ovat heidän lempiruokansa.
Hylkeet elivät hyvin pitkään laiskaa elämää ja olivat hyvin hajanaisia. Tämä muuttui kun Mursu tuli heidän luokseen. Mursu oli paljon voimakkaampi kuin hylkeet, joten kukaan ei vastustanut kun hän otti hylkeiden johtajuuden. Mursu yhdisti kaikki hyljeheimot ja antoi heille enemmän velvollisuuksia. Mursun avulla hylkeet myös orjuuttivat pingviinejä itselleen.
Mursut
Mursut ovat hyvin samankaltainen laji kuin hylkeet, mutta ne ovat hieman isompia ja heillä on torahampaat. Emme tiedä mursuista kovinkaan paljoa, koska vain yksi mursu on tavattu. Tätä mursua kutsutaan vain Mursuksi, joka saattaa viitata siihen, että hän olisi ainoa lajinsa edustaja.
Mursu käyttää hienoja kenraalimaisia vaatteita. Hän on hyvin ääniherkkä eikä sen takia salli mitään ylimääräisiä ääniä. Hänen lempiruokansa on pingviinien munat.
Mursun saapui joitain vuosia sitten hylkeiden luokse ja otti heidät oman valtansa alle. Hän yhdisti hyljeheimot ja teki heistä sotilaallisempia. Paremmin järjestäytyneiden hylkeiden avulla hän onnistui orjuuttamaan pingviinit. Hän rakennutti vankileirin, josta käsin hän komentaa joukkojaan.
Kun eräs jääkarhu tuli hylkeiden alueelle, Mursu käytti hylkeiden ja jääkarhujen tekemää sopimusta kiristääkseen jääkarhuja, jotta hän voisi tehdä sopimuksen hylkeille edullisemmaksi. Hän otti jääkarhun vangikseen, mutta tämä pian vapautettiin ja melkein koko vankileiri tuhottiin samalla. Mursusta ei ole kuultu sen jälkeen.
Sea slugit
Yleistä tietoa sea slugeista
Sea slugit (Opisthobranchia Alucinor) ovat meressä elävä laji. Niillä on pehmeä ruumis, mutta kova kuori. Ravintona ne käyttävät merilevää. Sea slugeilla on ainutlaatuinen kyky kaapata ihmisten mieli ja ottaa heidän ruumiinsa omaan käyttöönsä. He tekevät tämän iskemällä heihin kiinni kahdella terävällä hampaallaan. Ajan mittaan sea slugien hallinnassa olevien iho alkaa muuttua vihreäksi ja heille tulee suomuja. Sea slugien johtaja on Mother Mallum.
Sea slugien historia
Mother Mallum yritti jumalasodan aikana valloittaa Gielinorin sea slugien avulla. Hän 'istutti' sea slugeja useisiin johtohenkilöihin. Temppeliritarit saivat tietää tästä ja he kävivät hänen kimppuunsa. Mother Mallum oli heille liian voimakas, jonka takia he eivät pystyneet tappamaan häntä. Tappamisen sijaan he päättivät luoda taikavankilan, josta hän ei pääsisi pakenemaan. Suunnitelma onnistui, eikä Mother Mallum pystynyt enää hallitsemaan sea slugeja.
Ajan saatossa Mother Mallumin vankilan ympärille rakennettiin Saradominille osoitettu pyhäkkö ja kylä Witchaven. Sea slugit pysyivät hyvin pitkään epäaktiivisina, mutta tämä muuttui kun Witchaven perusti Fishing Platformin. Fishing Platformin kalastajat joutuivat pian sea slugien uhreiksi ja heidän avullaan sea slugit pääsivät Witchaveniin. Siellä he kaappasivat asukkaita yksitellen ja palauttivat heidät sea slugien vaikutuksen alaisina.
Kun sea slugit saivat kaapattua Witchavenin pormestarin, he pystyivät aloittamaan Mother Mallumin vankilan etsimisen. He tiesivät sen olevan Saradominin pyhäkössä, mutta eivät tarkalleen missä. He esittivät, että he aikoivat ehostaa rikkinäistä pyhäkköä, mutta todellisuudessa he tekivät kaivauksia löytääkseen vankilan. Lopulta he löysivät vankilan, mutta he eivät saaneet taikaovea auki. Se vaati rituaalin ja sen tekijän pitäisi olla Temppeliritarien jäsen. Heidän kaupunkiinsa oli tullut eräs temppeliritari tutkimaan mitä siellä oli meneillään. Sea slugit antoivat hänelle sivut, joissa näkyi miten rituaali tehtäisiin. Temppeliritari uskoi sen vahvistavan vankilan suojauksia, joten hän suoritti sen. Tällöin Mother Mallum vapautui ja temppeliritari pakeni.
Vapauduttuaan Mother Mallum jatkoi suunnitelmiaan, eli maailmanvalloitusta. Hän aikoi vallata Gielinorin jokaisen asukkaan, joten hän alkoi tehdä sea slugeja lisää, jotta niitä riittäisi yksi jokaista asukasta kohden. Hän oli saanut kaikki Witchavenin asukkaat jo valtaansa ja piti päämajaansa Fishing Platformin vieressä.
Temppeliritarit eivät aikoneet katsoa sivusta kun Mother Mallum valtaa maailman. He loivat aineen, jonka he uskoivat heikentävän Mallumia, ja lähettivät edustajiaan Mallumin päämajaan. Siellä he kohtasivat Mother Mallumin, joka yritti ottaa yhden heistä valtaansa. Sillä välin yksi heistä heitti aineen Mallumin päälle ja toinen kaatoi pilarin, joka murskasi Mallumin. Tällöin kaikki sea slugien alaisena olleet vapautuivat. Sea slugeista ei ole sen jälkeen koitunut harmia.
Harvinaiset lajit
Harvinaiset lajit ovat lajeja, joita on hyvin vähän tai vaikea löytää Gielinorista. Suurin osa näistä on lähes kokonaan sukupuutossa - joistain niistä saattaa olla vain yksi edustaja jäljellä.
Kotimaailma: Muspel (?)
Populaatio: Hyvin lähellä sukupuuttoa, vain yksi tunnettu yksilö jäljellä
Merkittäviä auspaheja: Char
Yleistä tietoa auspaheista
Auspahit elivät Gielinorissa toisen kauden aikaan aktiivisena yhteisönä. Auspaheilla on luontainen kyky hallita tulta. Vaikka tulta käytetään usein tuhoavana voimana, auspahit olivat hyvin rauhanhaluisia. He käyttivät tulta useisiin arkisiin askareisiin kuten ruoan lämmittämiseen tai hienojen tulinäytösten tekemiseen.
Vuosittain auspaheilla on festivaalit, joiden tarkoitus on juhlistaa vapautta ja rauhaa. Kyseisissä festivaaleissa nuorimmat auspahit oppivat taitonsa vanhimmilta. Auspahit saattoivat tanssia tulien ympäröimänä tai luoda kokosta erilaisia liekkihirviöitä.
Auspahien historia
Auspahien rauhan aika päättyi, kun Fremennikit hyökkäsivät heidän kimppuunsa luuloperäisten artefaktien takia. Rauhanhaluiset auspahit eivät pärjänneet heidän raa'alle voimalleen ja hyvin monet heistä kuolivat. Loput he ottivat orjikseen. Fremennikit huomasivat pian heidän tulitaitonsa, jonka takia he käyttivät heitä ruokien paistamiseen.
Auspahien tarkkaa kohtaloa ei tiedetä, mutta heidän oletetaan kuolleen.
Char
Char on viimeinen tiedetty elossa oleva auspah. Kun hänen kyläänsä hyökättiin, hän meni tainnoksiin ja viholliset luultavasti olettivat hänen kuolleen. Toivuttuaan hän näki ympärillään olevan tuhon ja ystäviensä kuolleet ruumiit. Hän oli useita päiviä yksin, nälissään ja hyvin heikossa kunnossa. Viikko myöhemmin Zarosta seurannut ryhmä löysi hänet ja otti hoiviinsa. He kasvattivat hänet kuin omaa lastaan ja Charista kasvoi uskollinen Zaroksen seuraaja.
Charista tuli ammatiltaan tulitanssija. Hänen näytöksensä tekivät hänestä kuuluisan ja jopa Zaros sai kuulla hänestä. Zaros halusi käyttää Charin tulivoimia muuhunkin kuin tanssimiseen ja Char suostui - hän halusi kostaa hyökkääjille. Hän oppi käyttämään tulitaitojaan taistelussa ja hän pääsi Zaroksen antamille tehtäville.
Zaros lähetti Charin, Zamorakin, Enakhran, Thammaronin, Viggoran ja Perjourin etsimään jotain fremennikien leiristä. Saavuttuaan sen läheisyyteen, muut alkoivat tehdä suunnitelmia sillä välin kun Char piti huolta hevosista. Tällöin fremennikit yllättivät hänet ja veivät leiriinsä. Char heräsi vähän ajan päästä kahlittuna. Hän huomasi pian, että hän ei ollut ainoa - siellä oli muitakin. Hän huomasi, että fremennikit pitivät heitä orjina - paistamassa ruokaa paljailla käsillä. Char tajusi heidän olevan auspaheja. Tämän tajuttuaan Char raivostui, jolloin hänen todelliset voimansa vapautuivat. Hän kasvoi jättiläismäiseksi ja tuhosi koko kylän. Siellä olleiden auspahien kohtaloa ei tiedetä.
Charista tuli ajan myötä yksi Zaroksen kenraaleista. Hänestä ja Zaroksesta tuli ilmeisesti melko läheisiä ja huhujen mukaan heidän välillään olisi saattanut jopa olla rakkaussuhde.
Toisen kauden lopulla Zaros lähetti Charin, Zamorakin ja muutaman muun tehtävälle ottamaan selvää mitä Seren puuhailee. Matkalla he kohtasivat elfejä ja alkoivat taistella. Taistelun aikana Zamorak - joka oli suunnitellut vallankaappausta - iski myrkkytikarilla Charia, jolloin hän menetti liikuntakykynsä melkein kokonaan. Zamorak ei halunnut, että Char tulisi estämään hänen suunnitelmiaan. Char heitettiin luolaan, jonka sisäänkäynti suljettiin.
Muutama päivää ennen tehtävää Zaros oli opettanut Charille muinaista taikuuttaan. Sen avulla hän pystyi säilömään voimiaan kirjaan, jolloin hän vaipuisi syvään uneen kunnes joku tulisi herättämään hänet. Char uskoi Zaroksen tulevan, mutta hän ei tullutkaan - Char pysyi unessa vuosituhansien ajan.
Vuonna 169 viidettä kautta eräs tulentekijä sai näyn, joka johdatti hänet ja hänen ystävänsä Charin luolalle. He menivät Seikkailijan kanssa sisälle ja herättivät Charin. Char oli herätessään raivoissaan, koska hän tajusi että Zaros ei ollut enää Gielinorissa. Hän suuntasi raivonsa tulentekijöihin ja tappoi heitä yksi kerrallaan. Kun tulentekijät ja Seikkailija etenivät syvemmälle luoliin, Char tuli yhä voimakkaammaksi ja sai lopulta kaikki voimansa takaisin. Tällöin hän taisteli Seikkailijan kanssa, mutta hävisi. Tämän jälkeen hän pyysi anteeksi sitä, että oli suunnannut raivonsa heihin ja päästi heidät menemään. Tämän jälkeen hän on auttanut muita Zaroksen seuraajia Zaroksen takaisin tuomisessa ja suunnittelee kostoa Zamorakille.
Aviansie
Uskonto: Armadyl
Kotimaailma: Abbinah
Populaatio: lähellä sukupuuttoa
Merkittäviä aviansieja: Armadyl, Kree'arra
Yleistä tietoa aviansieista
Aviansiet ovat lintumainen laji. Heitä on useita eri 'rotuja', jonka takia heidän ulkonäöissään voi olla suurtakin vaihtelua. He ovat luonteeltaan ystävällisiä ja yrittävät ratkaista asiat puhumalla taistelemisen sijaan. Taisteluun jouduttuaan he pystyvät käyttämään siipiään hyökkäysten väistämiseen. Taisteleminen on heille yleensä viimeinen vaihtoehto.
Aviansiejen historia
Aviansiet asuivat tuhansia vuosia sitten Abbinahissa. Abbinah on hyvin kaoottinen planeetta, joka koostuu useista lentävistä osista, jotka välillä törmäilivät toisiinsa. Planeetan ainoat vesivarastot olivat planeetan ytimessä, jonka takia veden saaminen oli hankalaa. Aviansiet joutuivat jatkuvasti kamppailemaan eloonjäämisestä.
Aviansiet olivat jakautuneet useisiin heimoihin, jotka sotivat keskenään. Armadyl - joka oli ennen aviansie - onnistui lopettamaan heimojen välisen sotimisen ja yhdistämään heimot. Aviansiet tajusivat, että asiat ratkeavat yhteistyöllä. Kaikista tunnetuista aviansieista tuli Armadylin seuraajia.
Armadyl toi aviansiet toisen kauden aikana Gielinoriin paremman elämän toivossa. He rakennuttivat isoja lentäviä linnoituksia, joissa he pystyivät asumaan. Jumalasodan aikana aviansiet yrittivät välttää taistelemista niin paljon kuin mahdollista, mutta se ei aina ollut mahdollista. Yksi tunnetuimmista välikohtauksista, jossa aviansiet olivat mukana, oli jumalamiekkasota. Aviansiet kantoivat sen aikana voimakasta jumalamiekkaa. Hyvin suuri osa aviansiesta kuoli sitä suojellessa.
Ihan jumalasodan lopulla suuri osa jäljellä olevista aviansiesta oli Forinthylla. Zamorak käytti tällöin Jasin kiveä tehdäkseen voimakkaan räjähdyksen, joka tuhosi koko alueen, tehden siitä Wildernessin, jonka tunnemme tänä päivänä. Kaikki siellä olleet aviansiet kuolivat. Armadyl uskoi, että kaikki aviansiet olivat kuolleet, jonka takia hän lähti Gielinorista. Jumalamiekkasodasta selviytyneet aviansiet jäätyivät luolastoon.
Pieni ryhmällinen aviansieja oli kuitenkin selvinnyt - aviansiet, jotka olivat hylänneet Armadylin ja paenneet sotaa Abbinahiin. Kun he saivat kuulla Gielinorissa tapahtuneesta tuhosta, he uskoivat Armadylinkin kuolleen. Abbinahissa aviansiet palasivat heimoihin, joissa he olivat olleet ennen Armadylia. He noudattivat silti Armadylin opetuksia ja pysyivät rauhassa keskenään. Kun Armadyl palasi Abbinahiin, aviansiet iloitsivat ja juhlivat tapahtumaa kokonaisen vuoden ajan.
Viidennellä kaudella jumalamiekkasotaluolasto alkoi sulamaan ja Gielinorin aviansiet alkoivat vapautumaan jäästä. Kun Guthixin säädökset poistuivat, Armadyl palasi Gielinoriin ja toi muutamia aviansieja mukanaan. Hiljattain aviansiet auttoivat Armadylia sodassa Bandosta vastaan. Heidän tavoitteenaan on auttaa Armadylia estämään jumalien väliset konfliktit ja tuoda rauha Gielinoriin sekä löytää Gielinorista sopiva asuinpaikka aviansieille.
Icyene
Uskonto: Saradomin
Kotimaailma: New Domina
Elinikä: Yli 10 000 vuotta
Populaatio: Paljon New Dominassa, vähän Gielinorissa
Merkittäviä icyenejä: Efaritay, Zilyana, Padomenes
Yleistä tietoa icyeneistä
Icyenet ovat ihmismäisiä olentoja, joilla on siivet. Siipiensä avulla he pystyvät lentämään, mutta suosivat silti jaloilla liikkumista. Icyeneillä voi olla useita erilaisia ihonvärejä, kuten vaalea ja tummansininen. Vaikka icyenet ovatkin ulkoisesti hyvin ihmismäisiä, heidän anatomiansa on hyvin erilainen, esimerkiksi lihaskudoksen osalta. Näistä eroista huolimatta he ovat tarpeeksi samankaltaisia ihmisten kanssa, että he pystyvät saamaan keskenään jälkeläisiä.
Icyenien kotiplaneetta New Domina on täynnä meriä ja lukuisia pieniä saaria. Maaperä on siellä hedelmällistä, jonka takia he kasvattavat paljon kasveja. Heidän planeetallaan heidän päivänsä ovat paljon pidempiä kuin täällä - useita meidän vuosiamme. Tämän takia heillä on hyvin pitkät valon ja pimeyden jaksot. Pimeyden jaksoina heidän kasvinsa eivät menesty. Valon jakson odottamisen sijaan he muuttavat saarille, joilla on valoisaa. Tämän takia he joutuvat muuttamaan hyvin usein, mutta saavat elää ikuisessa valossa.
Icyenien historia
Icyenet asuivat aluksi New Dominassa. Kun Saradomin saapui heidän maailmaansa, icyenet tulivat hänen seuraajikseen. Saradomin toi heille paljon uutta tietämystä ja kehitystä, mutta myös sotaa. Kaikkien icyenien odotettiin liittyvän hänen armeijaansa.
Kun Saradomin oli löytänyt Gielinorin ja aikoi toteuttaa siellä useita suunnitelmiaan, hän otti mukaansa kaikki icyenesoturit. Muut icyenet (enimmäkseen maanviljelijät) jäivät kotimaailmaansa. Gielinorissa icyenet perustivat oman valtakuntansa, Hallowvalen. Sen kuningattareksi tuli icyene Efaritay.
Jumalasodan aikana icyenet olivat tärkeissä asemissa Saradominin joukoissa. Suuri osa heistä oli armeijoiden komentajia tai strategisteja. Pitkän ikänsä ansiota he pystyivät tekemään pidemmän ajan suunnitelmia ja näkemään sodan etenemisen. Useat icyenet kuolivat sodan aikana ja he menettivät Hallowvalen Drakanin joukoille. Sodan lopulla melkein kaikki Gielinorissa olleet icyenet olivat kuolleet. Sodan päätyttyä osa heistä palasi Saradominin kanssa heidän kotimaailmaansa.
Sillä välin kun icyene-sotilaat olivat Gielinorissa, heidän kotimaailmassaan olevat icyenet jatkoivat hommiaan. Ilman Saradominin läsnäoloa sinne kuitenkin tuli paljon Saradominia vastustavia kapinallisia, jotka aiheuttivat paljon kaaosta. Useat Saradominille uskolliset icyenet menettivät heille satonsa tai menehtyivät heidän hyökkäyksissään.
Guthixin säädösten poistumisen jälkeen Saradomin toi osan icyeneistä mukanaan Gielinoriin johtamaan joukkojaan ja auttamaan taistelussa muita jumalia vastaan.
Kentaurit
Uskonto: Saradomin
Kotimaailma: Enchanted Alley
Populaatio: Hyvin lähellä sukupuuttoa
Merkittäviä kentaureja: Bree, Fern, Elora
Yleistä tietoa kentaureita
Kentaurit ovat ulkonäöltään ihmisen ja hevosen risteymä. Heillä on hevosen alaruumis, mutta hevospään sijasta heillä on ihmisen yläruumis. Hyvin harvinaisissa tapauksissa kaikista hyveellisimmät kentaurit kasvattavat itselleen sarven, jolla on parantavia erikoisvaikutuksia. Se on niin voimakas, että sillä voi jopa tuoda kuolleita takaisin henkiin.
Kentaurien historia
Kentaurit elivät tuhansia vuosia sitten Enchanted Valleyssa rauhallista elämää. Tämä muuttui, kun Saradomin saapui heidän luokseen jumalasodan aikana ja pyysi heitä tulemaan Gielinoriin auttamaan häntä sodassa. Kentaurit suostuivat ja suurin osa lähti Gielinoriin taistelemaan Saradominin nimissä. Bree ja Fern olivat keuntaurien kenraaleita.
Kentaurit olivat sodassa useita vuosia. Tappiot alkoivat kertymään isommiksi ja Bree olisi halunnut hylätä taistelemisen Saradominin nimissä ja palata Enchanted Valleylle. Fern oli kuitenkin itsepäinen eikä halunnut luovuttaa, jonka takia Bree ja muut kentaurit jäivät taistelemaan.
Sodan edetessä suurin osa kentaureista oli jo kuollut. Fernin siskolle - Eloralle - oli kasvanut taikasarvi. Fern pyysi häntä tuomaan kuolleet kentaurit takaisin eloon, jotta he voisivat jatkaa taistelemista ja kääntää sodan suunnan. Elora suostui tähän. Fern toi hänelle vahingoittuneita ja kuolleita kentaureja ja lähetti heidät takaisin taistelemaan heti kun Elora oli parantanut heidät - jolloin he kuolivat uudestaan. Kuolleiden palauttamisella oli kuitenkin hintansa, sillä Elora heikkeni joka kerta sen tehdessään. Fern yritti olla huomaamatta sitä ja pyysi hänen apuaan useat kerrat, eikä Elora halunnut kieltäytyä sisarelleen. Elora koki pitkän ja kivuliaan kuoleman.
Eloran kuoleman jälkeen Fern ei enää pystynyt tuomaan kentaureja eloon. Hän näki miten muut kentaurit surivat ystäviensä kuolemia tietäen, että he eivät voisi tulla takaisin. Fern oli epätoivoinen ja leikkasi sarven siskonsa päästä ja käytti sitä kentaurien henkiin tuomiseen. Fern ei kuitenkaan ollut tarpeeksi hyveellinen, jonka takia se meni pahasti pieleen. Kentaureista tuli sieluttomia epäkuolleita, jotka aiheuttivat vain tuhoa. Ne tuhosivat viimeisetkin rippeet kentauriarmeijasta, Fern mukaan lukien. Frenin sielu jäi elämään sarven vartijana.
Vaikka kentaurit ovatkin lähes täysin sukupuutossa, Saradomin käytti heitä Lumbridgen taistelussa.
Saradomin, Sir Owen, Seikkailija ja Fern aikovat käyttää Eloran sarvea pelastaakseen kentaurit sukupuutolta.
Star spritet ovat pieniä keltavihreitä olentoja, jotka asuvat avaruudessa. He lentelevät ympäriinsä kivestä tehdyillä avaruusaluksillaan. Ollessaan avaruudessa he saavat aluksensa loistamaan, jonka takia ne näyttävät kirkkailta tähdiltä.
Heidän aluksensa tippuvat välillä taivaalta, jolloin ne näyttävät lentotähdiltä. Osuessaan maahan ne hautautuvat niin syvälle, että star spritet eivät pääse niistä omin avuin ulos. He saavat kuitenkin useimmiten apua paikallisilta. Päästyään ulos entisestä aluksestaan, he voivat rakentaa uuden käyttämällä kiviä ja lentää takaisin avaruuteen.
Valo-olennot
Valo-olennot (Light creatures) ovat lentäviä olentoja, jotka hehkuvat valoa. Ne syntyivät ensimmäisellä kaudella eläneen sivilisaation tekemistä valonäytöksistä. Näissä valonäytöksissä asetettiin useita kristalleja ja jalokiviä niin, että auringon valo meni niiden läpi ja loi hienoja valosarjoja. Joskus nämä valosarjat tulivat eläviksi olennoiksi, jotka menivät itsensä väristä valoa kohti. Jos nämä valo-olennot saapuivat tarpeeksi lähelle valon lähdettä, ne pystyivät jopa nostamaan sen ilmaan.
Valo-olentojen luojilla ei ollut jumalaa, joka olisi voinut suojella heitä jumalasodan aikana. Heidän kaupunkinsa ja kaikki sen asukkaat kuolivat räjähdyksessä, mutta valo-olennot jäivät. Valo-olentoja päätyi kahteen eri suuntaan: osa päätyi Lumbridgen luolastoihin ja osa elfien kaupunkiin, Prifddinakseen. Serenin valoenergia oli houkutellut luokseen. Lady Hefin yritti kommunikoida niiden kanssa ja ymmärsi, että kristallikaupunki muistutti valo-olentojen vanhaa kotia, joten hän antoi heille luvan jäädä.
Osa Prifddinakseen päätyneistä päätyi liian lähelle isoa Serenin osaa, joka oli korruptoitunut ja muuttui Dark Lordiksi. Tämän pimeä energia korruptoi lähelle tulleet valo-olennot ja muutti ne varjo-olennoiksi. Amlodd-klaani yrittää tällä hetkellä puhdistaa varjo-olennot pimeydestä ja siten vapauttaa ne.
Phoenix
Elinikä: 500 vuotta, uudestisyntymisen avulla teoriassa kuolematon
Populaatio: 1-2 minä tahansa hetkenä, sukupuutto epätodennäköistä
Merkittäviä phoenixeja: Phoenix, Si'morg
Yleistä tietoa phoenixista
Phoenix on taiallinen tulilintu. Sillä on ainutlaatuinen kyky elää teoriassa ikuisesti. Noin 500 vuoden välein - kun phoenix on yleensä lähellä kuolemaa - phoenix tekee rituaalin, jolla hän pystyy nuorentumaan. Aluksi tehdään rovio, johon on käytetty viiden erilaisen puun oksia, joita löytyy phoenixin luolasta. Sitten phoenix menee rovion päälle, sytyttää sen ja palaa tuhkaksi. Tuhkasta nousee uudestaan syntynyt phoenix. Hän on aluksi paljon pienempi kuin kuolinhetkellään, mutta kasvaa täyteen kokoonsa hyvin nopeasti. Phoenix voi halutessaan suorittaa rituaalin aikaisemminkin kuin vasta 500 vuoden päästä, mutta tällöin phoenixin täytyy olla hyvin lähellä kuolemaa.
Phoenixit lisääntyvät hyvin eri tavalla kuin muut lajit. Kun phoenix syntyy uudestaan, hänen palamisestaan jää pieni määrä tuhkaa. Phoenix muuttaa tuhkan taikuutensa avulla munaksi, josta voi tulevaisuudessa syntyä uusi phoenix. Nämä munat ovat yleensä aina hedelmättömiä. Jotta muna hedelmöittyisi, pitää sen emon kuolla. Joissain tapauksissa munat voivat hedelmöittyä ilman emon kuolemaa, mutta tämä on hyvin harvinaista. Lisääntymismenetelmän takia minä tahansa hetkenä on yleensä olemassa vain yksi phoenix ja joissain harvinaisissa tapauksissa kaksi.
Phoenixit pystyvät käyttämään uudestisyntymistaikuutta muihinkin kuin itseensä. Jos jokin kasvi on pahasti sairastunut, phoenix voi polttaa sen, jonka jälkeen sen tuhkista tulee uusi taimi. Phoenix voi tehdä tämän myös ihmisille, mutta tulos on hyvin erilainen. Kun phoenix polttaa ihmisen, se palaa tuhkaksi. Tämän jälkeen tuhkasta muodostuu ihmismäinen laavaolento, joka on phoenixille uskollinen.
Kharidianin aavikolta löytyy aavikkophoenix, mutta ei ole varmaa onko sillä mitään yhteyttä tavallisiin phoenixeihin.
Phoenixin tarina
Tällä hetkellä elävä phoenix (jota kutsutaan pelkästään Phoenixiksi) syntyi tuhansia vuosia sitten. Hän ei kuitenkaan ollut tavallinen tapaus, sillä hänen munansa hedelmöittyi ennen hänen emonsa kuolemaa. Siitä huolimatta hän syntyi samoihin aikoihin kun hänen emonsa kuoli. Emon kuoleman jälkeen toinenkin muna kuoriutui ja siitä tuli phoenix Si'morg. Phoenix ja Si'morg varttuivat yhdessä samassa luolassa. Si'morg oli heistä hieman kypsempi ja piti heistä molemmista huolta.
Joitain vuosia syntymänsä jälkeen heidän luolansa eteen ilmestyi lohikäärme. Phoenix ei ollut nähnyt lohikäärmettä koskaan aikaisemmin, joten hän päätti mennä tutkimaan sitä. Tultuaan sen lähelle, lohikäärme hyökkäsi. Phoenixilla ei ollut mitään mahdollisuuksia puolustautua, mutta tällöin Si'morg tuli harhauttamaan lohikäärmettä. Phoenix meni takaisin luolaan ja odotti useita tunteja veljensä paluuta - hän ei tullut. Kun hän ei kuullut enää lohikäärmeen ääntä, hän meni ulos ja löysi Si'morgin revittynä kappaleiksi.
Veljensä kuoleman jälkeen Phoenixin piti tulla itsenäisemmäksi ja luoda suojauksia luolaansa. Kun hänen luolaansa tuli uhkaavia henkilöitä, Phoenix tappoi heidät ja synnytti heidät uudestaan hänelle uskollisina sotureina. Hän antoi heidän työkseen pitää huolta puista, joita hän tarvitsi uudestisyntymiseen sekä luolaston vartioimisen.
Phoenix oli tottunut olemaan muiden kanssa, jonka takia hän ei halunnut jäädä yksin luolaansa. Sen sijaan hän meni seikkailemaan ympäri maailmaa ja tarkkaili erilaisia sivilisaatioita ja niiden kehitystä. Hän yleensä keräsi niiltä erilaisia 'matkamuistoja', joita hän toi luolaansa. Hän oli näillä matkoilla useita vuosisatoja ja palasi luolaansa vain jos hän havaitsi telepatian avulla joitain ongelmia tai jos hänen piti uudestisyntyä.
Vähän aikaa sitten Phoenixin uudestisyntymisen aika koitti jälleen, mutta hän oli vahingoittunut niin pahasti, ettei kyennyt tekemään rituaalivalmisteluja itse. Etäisyydeltä Phoenixia tutkinut Guthixin seuraaja huomasi tämän ja halusi auttaa, mutta ei uskaltanut lähestyä häntä. Tämän takia hän pyysi ohi kulkenutta Seikkailijaa suorittamaan rituaalin loppuun. Hän suostui ja auttoi Phoenixia syntymään uudestaan. Tämän jälkeen Phoenix ja Seikkailija ystävystyivät ja Phoenix haluaa jatkossa tehdä rituaalin paljon useammin, ettei enää tulisi yhtä täpäriä tilanteita.
Griffin
Griffineillä on linnun pää ja siivet, häntä ja neljä jalkaa joista etummaisissa on kotkan kynnet. Ne ovat hyvin voimakkaita ja raakoja olentoja, ja heidän sanotaankin aiheuttaneen paljon tuhoa pienissä kylissä. Heidän ravintoaan ovat mm. ihmiset ja gnomet. Vaikka ne ovatkin hyvin petomaisia, ne ovat hyvin älykkäitä ja osaavat puhua yleiskieltä.
Tällä hetkellä ainoa tunnettu griffin on Grimgnash, joka elää White Wolf Mountainilla. Hän ei kuitenkaan vaikuta olevan ainoa griffin, joten heitä saattaa löytyä muualtakin.
Lähteet:
:
Humanoidit
Ihmiset Yleistä tietoa ihmisistä
Varrockin museo The Races of RuneScape (RS-wiki, J-modin kirjoittama)
Nex's followers (kirja)
One of a Kind (quest) Ihmisten historia
Meeting History (quest)
One of a Kind (quest)
One of a Kind FAQ
Nex's Followers (kirja)
Declaration of Viggora (kirja)
Senliten (NPC)
The Song from Before the War (lore)
The Legend of Arrav (lore) Postbag 20
Varrockin museo Ihmiskansat ja -ryhmät
Brundit (NPC)
Fremennik Trials (quest)
Rocking Out (quest)
Rum Deal (quest)
The Great Brain Robbery (quest)
A Clockwork Syringe (quest)
Phantuwti Fansthuwi Farsight (NPC)
Seer (NPC)
One Small Favour (quest)
Rune Mysteries (quest)
The Burning Tower - Ariane's Tale (lore)
Varrockin museo
Meeting History (quest)
Pikkustix (NPC)
Sanfew (NPC)
Guthixian High Druid (NPC)
Druidic Ritual (quest)
The World Wakes (quest)
Tribute to Guthix (event)
The Book of the Godless (kirja)
Gnomet Yleistä tietoa gnomeista The Races of RuneScape (RS-wiki, J-modin kirjoittama) Gnomejen historia
Gnomic Negotiations (lore) Merkittävät gnomet
Trainer Nacklepen (NPC)
Golrana (NPC)
Bolrien (NPC)
Grand Tree (quest)
The Eye of Glouphrie (quest)
The Path of Glouphrie (quest)
The Prisoner of Glouphrie (quest) Gnomekulttuuri
Gnome Coach (NPC)
Gnome restaurant (minigame)
Gianne's cook book (kirja)
Dwarfit Yleistä tietoa dwarfeista
Bigging Up the Dwarves (podcast) The Races of RuneScape (RS-wiki, J-modin kirjoittama)
The Giant Dwarf (quest)
King of the Dwarves (quest)
Perils of Ice Mountain (quest)
Dwarf cannon (quest) Dwarfien historia
Librarian (NPC)
The Giant Dwarf (quest)
Forgottable Tale of a Drunken Dwarf (quest)
Forgiveness of a Chaos Dwarf (quest)
King of the Dwarves (quest)
Birthright of the Dwarves (quest)
Birthright of the Dwarves FAQ
Council resolution (kirja)
Betrayal at Falador (romaani)
Return to Canifis (romaani) The Coat Thief (lore) Dwarf-ryhmät
Dwarf Cannon (quest)
The Giant Dwarf (quest)
Forgottable Tale of a Drunken Dwarf (quest)
Forgiveness of a Chaos Dwarf (quest)
King of the Dwarves (quest)
The Chosen Commander (quest)
Fremennik Isles (quest)
Defender of Varrock (quest)
The Knight's Sword (quest)
Legend of Arrav (lore)
Varrockin museo Merkittävät dwarfit
The Giant Dwarf (quest)
Forgottable Tale of a Drunken Dwarf (quest)
Forgiveness of a Chaos Dwarf (quest)
King of the Dwarves (quest)
What's Mine is Yours (quest)
Betrayal at Falador (romaani)
Return to Canifis (romaani)
Legacy of Blood (romaani) Muut dwarf-lajit
Forgottable Tale of a Drunken Dwarf (quest)
Forgiveness of a Chaos Dwarf (quest)
King of the Dwarves (quest) The Coat Thief (lore)
Elfit Yleistä tietoa elfeistä
The Book of Seren (kirja)
Mawrth (NPC) Postbag 9 The Races of RuneScape (RS-wiki, J-modin kirjoittama) Elfien historia
The Book of Seren (kirja)
The Creation of Prifddinas (kirja)
Exploration of the eastern realm (kirja)
The Settlement in the east (kirja)
The Great Divide (kirja)
Book on Baxtorian (kirja)
Cadarn Lineage (kirja)
The Voice of the Elders (kirja)
Regicide (quest)
Mournings' Ends 1 (quest)
Mournings' Ends 2 (quest)
Within the Light (quest)
Fate of the Gods (quest)
Plague's End (quest)
Cadarn herald (NPC)
Seren (NPC)
Seren memories Postbag 9 Postbag 19 Postbag 41 Kristallit
The Book of Seren (kirja)
Crystal Singing (kirja) Postbag 5 Postbag 9 Postbag 23 Elf-klaanit
The Great Divide (kirja)
Cadarn Lineage (kirja)
Crystal Singing (kirja)
The Voice of the Elders (kirja)
Arianwyn (NPC)
Lord Iorwerth (NPC)
Lord Amlodd (NPC)
Lord Crwys (NPC)
Lady Ithell (NPC)
Lady Trahaearn (NPC)
Lady Meilyr (NPC)
Lady Hefin (NPC)
Merkittävät elfit
Book on Baxtorian (kirja)
Cadarn Lineage (kirja)
The Book of Seren (kirja)
The Great Divide (kirja)
Waterfall (quest)
Roving Elves (quest)
The Prisoner of Glouphrie (quest)
Ilfeen (NPC)
Keijut Yleistä tietoa keijuista
Fairy (NPC)
Co-ordinator (NPC)
World Wakes (quest)
Runeradio Osborne Interview
Fairy Tales part II (quest)
Tribute to Guthix FAQ Fairyjen historia
Slayer Tower FAQ
Tribute to Guthix FAQ
Fairy Tales part I (quest)
Fairy Tales part II (quest)
Fairy Tales part III (quest)
Goblinit Yleistä tietoa goblineista History of the Goblins (Jagexin kirjoittama)
Goblin High Priest (NPC)
Goblin book (kirja)
Goblin symbol book (kirja) Goblinien historia History of the Goblins (Jagexin kirjoittama)
Goblin book (kirja)
Goblin symbol book (kirja)
The Book of Bandos (kirja)
Settlement in the East (kirja)
Land of the Goblins (quest)
The Chosen Commander (quest)
The Eyes of Glouphrie (quest) Goblin-heimot History of the Goblins (Jagexin kirjoittama)
Goblin symbol book (kirja)
Land of the Goblins (quest)
Goblin High Priest (NPC)
Bandos-temppeli Plain of Mudissa (paikka)
Dorgeshuunin goblinit Yleistä tietoa Dorgeshuunista History of the Goblins (Jagexin kirjoittama)
The Lost Tribe (quest)
Death to the Dorgeshuun (quest)
Another Slice of H.A.M. (quest)
Land of the goblins (quest)
The Chosen Commander (quest)
The Chasm of Lights (quest)
Mistag (NPC)
Cave goblin miner (NPC)
Goblin scribe (NPC) Dorgeshuunien historia History of the Goblins (Jagexin kirjoittama)
The Lost Tribe (quest)
Death to the Dorgeshuun (quest)
Another Slice of H.A.M. (quest)
Land of the goblins (quest)
The Chosen Commander (quest)
The Chasm of Lights (quest)
Mistag (NPC)
Cave goblin miner (NPC)
Goblin scribe (NPC)
Ogret
As a First Resort... (quest)
Grish (NPC)
Chief Tess (NPC) Gu'Tanoth (Jagexin kirjoittama) Ogrejen historia
Exploration of the Eastern realm (kirja)
Watchtower (quest) Muut ogre-rodut Bandos stronghold (Jagexin kirjoittama)
Armies of Gielinor (Funorb-peli)
Mogre (NPC)
Jogre (NPC)
Recipe for Disaster: Pirate pete (quest)
Zogre Flesh Eaters (quest)
Ourgit Postbag 39
Armies of Gielinor (Funorb-peli)
Graardor (NPC)
Aliarvioidut lajit
Apinat Yleistä tietoa apinoista
Ape Atoll (paikka)
Monkey Madness (quest)
Do No Evil (quest)
Hafuba (NPC) Karamjan apinat
Monkey Madness (quest)
Do No Evil (quest)
Varrockin museo 'Harmless'-apinat
Varrockin museo Ape Atollin Apinat
Recipe for Disaster: Awowogei (quest)
Monkey Madness (quest)
Do No Evil (quest)
Ape Atoll (paikka)
Doric & Boric tasks
Armies of Gielinor (Funorb-peli)
Dealga (NPC) Kharidianin apinat
Do No Evil (quest)
Recipe for Disaster: Awowogei (quest)
Kissat Yleistä tietoa kissoista
Gertrude's Cat (quest)
A Tail of Two Cats (quest)
Neite (NPC)
Bob (NPC) Merkittäviä kissoja
Gertrude's Cat (quest)
Ratcatchers (quest)
A Tail of Two Cats (quest)
Neite (NPC)
Bob (NPC)
Fluffy (NPC)
Sphinx (NPC)
Strange old man (NPC)
Pingviinit
Cold War (quest)
the Hunt for Red Raktuber (quest)
Some Like It Cold (quest)
Varrockin museo
Above the Lore 2 (podcast) Postbag 47
Jääkarhut
the Hunt for Red Raktuber (quest)
Some Like It Cold (quest)
Hylkeet
Some Like It Cold (quest)
Mursu
Some Like It Cold (quest)
Sea slugit
Sea Slug (quest)
Slug Menace (quest)
Salt in the Wound (quest)
Varrockin museo
Harvinaiset lajti
Auspah
Char's book (kirja)
The Firemaker's Curse (quest)
Twice Burnt (lore)
Char (NPC)
Aviansie
Armadyl's Assault (kirja)
Zilyana's notes (kirja)
The Book of Armadyl (kirja)
Cryptic clue fest III (event)
The Bird and the Beast (world event)
Taw'Paak, emissary of Armadyl (NPC)
God Emissaries (FAQ)
Above the lore 6: World event (podcast)
Above the lore: The Rite of Passage (podcast)
Missing, Presumed Death Postbag 40
Icyenet
the Book of Saradomin (kirja)
The Song from Before the War (lore)
Padomenes (NPC)
Darkness of Hallowvale (quest)
In Aid of Myreque (quest)
Branches of Darkmeyer (quest)
The Bird and the Beast (world event)
The Bird and the Beast FAQ
Kentaurit
Bree (NPC)
Enchanted Valley (paikka)
Battle of Lumbridge (world event)
The Death of Chivalry (quest)
The Death of Chivalry FAQ
Mahjarratit
Kaikki Mahjarrat- ja Zaros-aiheiset questit ja miniquestit
Blood Runs Deep (quest)
Nadir (saga)
Legend of Arrav (lore)
The Fallen Six (lore)
Carnillean history (kirja)
Movario's Notes (kirja)
Zemouregal's notes (kirja)
The Book of Zamorak (kirja)
Bilrachin muistiinpanot (notes)
The Battle of Lumbridge (world event)
Moia (NPC)
Azzanadra (NPC)
Ali the Wise (NPC)
Postbag 20
Postbag 27
Postbag 38
Postbag 41
Postbag 42
Postbag 43
Postbag 44
Postbag 47
Godletters 27
Lore Livestream
Star sprite
Star sprite (NPC)
Valo-olennot
Juna (NPC)
Phoenix
The Phoenix (NPC)
The Phoenix (kirja)
In Pyre Need (quest)
