Kyllä, rakastan laskettelua! Usein laskettelussa pujotellaan, mutta minä ja kaverini usein syöksymme mäen alas. Molemmilla on tarve nopeudelle. Tämän takia meille on sattunut "pikku" haavereita, esimerkiksi kerran joku pieni ipana käveli suoraan keskelle mäkeä ja kaverini törmäsi häneen. Lapsi oli noin 10 vuotta vanha. Hänet vietiin paareilla jonnekin, mutta ei kuulemma mitään vakavempaa. Lapsen äiti alkoi kiljua meille että laskettelimme laittomasti tai jotain sinnepäin, taisimme olla myös huligaaneja ja hulluja sekä ilkeitä ihmisiä.
Onneksi hoitajat olivat meidän puolellamme ja alkoivat huutaa äidille siitä, miten hän päästi lapsensa vaeltamaan keskellä laskettelurinnettä.
Kun laskettelin ensikertaa, olin kuulemma luonnonlahjakkuus. Eräs isän kaveri nimittäin valmensi meitä alussa. Pääsin jo ensimmäisellä kerralla toiseksi suurempaan mäkeen, toisin kuin muut jotka olivat vielä jo neljännellä kerralla ensimmäisessä. Olin koulutuksessa vain kaksi päivää, sillä isän kaverin mukaan en tarvinnut enään valmennusta.
Yritän käydä mahdollisimman usein laskettelemassa, sillä se on niin mukavaa. Ei ole mukavempaa fiilistä kuin syöksyä kovaa nopeutta alas rinnettä pitkin.
-Keppo