Kirjoittaja Proqen » 17.07.2009, 21:35
Pahin sattui 8-vuotiaana kai.. No, olimme parvella isäni avovaimon pojan ja veljeni kanssa (ei enää isän avovaimo ole), ja se poika keksi jonkun leikin, jossa leikitään patjalla jotain tai sellaista, en tarkalleen muista, mutta sitten se poika oli siellä patjan alla, ja minun ja veljeni piti yrittää saada hänet pidettyä siellä, aivan kuin patja olisi sämpylä, ja se poika nakki. Sitten hän potkaisi, että patja aukesi, ja minä lensin parvesta alas pää edellä (siinä oli yksi kohta, josta pääsi kiipeämään ylös) ja veljeni lensi siitä vähän kauemmaksi. Pää osui erään lipaston auki olevan laatikon terävään kulmaan = taju kankaalle, lattia veressä (olisin voinu halvaantuakin) ja ketään ei ollut kotona, koska isän avovaimo oli mennyt lenkille, vaikka isä oli sanonut, että jäisi valvomaan meitä. Isä oli mennyt kauppaan. Sitten veljeni ja se poika alkoivat etsiä puhelinta, ja isä tulikin jo kotiin ja avovaimo myös. Sitä ennen olin herännyt hetkeksi ja sanonut: "Onks tää totta?" Ja pyörryin taas, ja veljeni itki ja sanoi: "Joo kyl tää varmaa on totta". Isänikin oli ihan peloissaan, että mitä minulle on käynyt. Sitten minua alettiin viedä autolla sairaalaan, makasin auton takapenkillä verinen pyyhe pääni päällä, ja muistan kun heräsin ja sanoin isän avovaimolle: "Mä heräsin" Ja sitten hän sanoi minulle: "Kaikki kyl järjestyy, me ollaa koht sairaalas." Sitten taas pökerryin. Isäni soitti äidilleni, ja äiti tuli sairaalaan. Sairaalassa muistan, kun heräsin jossain leikkaussalissa, ja minulle ommeltiin tikkejä, en tuntenut muuta kuin, että päähän ommeltiin jotain. Näin, kun vanhempani ja veljeni seisoivat siellä ovella, sitten taas pyörryin. Seuraavaksi heräsin sairaalan sängyltä ja vanhemmat ja veljeni siinä vieressä. He kysyivät, että miten voin. Sanoin, että voin ihan hyvin. Sairaanhoitaja toi minulle kaksi kinkkuleipää, koska sanoin, että minulla on nälkä. Sitten äiti antoi minulle puhtaan paidan (se toinen paita joka oli päälläni oli veressä) , mutta en uskaltanut riisua sitä, joten äiti leikkasi kaula-aukon saksilla isommaksi, ja sitten riisuin paidan, ja äiti laittoi sen roskikseen ja puin puhtaan paidan. Seuraavaksi isäni kantoi minua autoon, koska ei ollut kenkiä ja sitten lähdimme kotiin.
Ja btw, 5 tikkiä päähän tuli, ja sitten parin viikon päästä kävimme poistamassa tikit terveykeskuksessa. Arpi ei enää näy hiusten kohdalta. Ja silloin minulta joudttiinkin leikkaamaan hiuksia sen kohdalta.
Tässä toiseksi pahin varmaankin. Olimme isämme kanssa menossa viemään kellariin jotain juttuja. Sitten menimme ulos sieltä, ja ovi meni lukkoon, ja emme saaneet sitä auki, mutta isämme sai sieltä sisäpuolelta (ei tietenkään huomannut sitä, että se oli kiinni). Sitten aijoin mennä ulos, ja juoksin lasiovelle, ja olin avaamassa sitä, kunnes lasi hajosi. Sain päähän pari ihan pikkiriikkistä haavaa, jotka ei ollu mitenkää pahoja, ja käteen sain 5 cm pituisen haavan johon jäi erittäin paha ja näkyvä arpi. Meni läheltä valtimoa. Sitten emme saaneet ovea auki veljeni kanssa, jotenka potkimme sitä. Naapurit huomasivat sen, ja kysyivät mitä on tekeillä. Näytin haavaa ja kysyin paperia ja, että saako sen puhdistaa. Sain paperia ja puhdistin sen. Isämme tuli, näytimme haavaa sille ja lähdimme ajamaan sairaalaan (haava ei vuotanut, viilsi vain ihoa auki) Seuraavaksi näytimme haavaa siihen aulaan, ja sitten lääkäri tulikin, ja siihen ei kuulemma tarvinnut tikkejä, vaan jotain haavaliimaa. o_o Sitten se laitettiin sideharsoon ja saimme ohjeet siihen tjsp. ja lähdimme kotiin.
Juu, siinäpä ne pahimmat olivatkin.