Kirjoittaja Vellamo3 » 21.09.2008, 00:13
Jos tällainen on jo, niin surutta pois vaan, mutta uskontoketjun rippikouluruodinnat jäivät mietityttämään.
Tuosta rippikoulusta jäin miettimään. Oletko käynyt? Kenen tahto/valinta se oli? Mikä siihen oli syynä? Jos päätös on vielä edessä päin, millaiseen ratkaisuun luulet päätyväsi? Miksi?
Itse en ole käynyt, enkä tässä iässä enää menisikään vaikka joku sitä keksisi vaatiakin. Sain aikanaan melko valtavirrasta poikkeavan kasvatuksen mitä elämänkatsomukseen tulee, uskonnoton ateisti-isäni kasvatti tahollaan omilla arvoillaan, ja vaihtoehtoisia uskomuksia noudattava äitini taas omalla tavallaan. Sekamelskassa minusta kasvoi pesun kestävä uuspakana, ja rippikoulu tuntui ajatuksena hyvin vieraalta. Kirkossa en käy muutenkaan ellei ole ihan pakko (tyyliin häät tai hautajaiset) hautausmailla ja vanhoissa kirkoissa viihdyn kyllä mutta en suinkaan kristillisten arvojen takia vaan koska ne ovat kauniita. Kaverit menivät aikanaan rippikouluun, minä kiersin festareita. Päätös oli omani, olisin saanut mennä rippileirille jos olisin halunnut, mutta kukaan ei painostanut suuntaan eikä toiseen. Isoäitini tosin esitti toiveen että menisin, mutta ei hän eikä kukaan muukaan painostanut tai tuominnut päätöstäni olla menemättä. Eikä kaduta. Tosin hitusen tuli aikanaan yhden entisen poikaystävän kanssa asiasta riitaa koka hän olisi halunnut kirkkohäät, jotka eivät käyneet päinsä ennen kuin minä olisin käynyt rippikoulun. Onneksi ei tarvinnut asiaa tositilanteessa koskaan miettiä, koska kirkkohäät eivät ole mielestäni riittävä peruste mennä rippikouluun...
Ajattelen rippikoulusta oikeastaan samalla tavalla kuin kuolleiden- ja hääparien siunaamisista ja lasten kastamisestakin: se on vakaumuksellisille kristityille pyhä asia, ja olisi oikeastaan aika outoa osallistua niihin vain siksi että niin on tapana tehdä. Ajattelen asian olevan joillekin niin tärkeä, että että vain perinteen vuoksi osallistuminen syö niiden merkitystä ja juhlavuutta. En antanut kastaa omaa lastani, enkä mennyt naimisiin kirkossa. Toivon mukaan maallinen tomumajanikin aikanaan vain tuhkataan ja kipataan kuoppaan ilman sen suurempaa vouhotusta, koska ne rituaalit eivät minulle mitään merkitse, enkä koe olevani "taivaaseen menossakaan". Haluaisin siis jättää kristilliset perinteet niille joille ne jotakin merkitsevät. Minusta ainakin tuntuisi tyhmältä, jos minun ajatusmaailmaani jakamattomat tahtoisivat silti osallistua minun "rituaaleihini".
Olipas hankalaa selittää mitä ajan takaa, toivottavasti joku jaksoi lukea loppuun asti ja vielä jopa hoksasi sen villakoiran ytimenkin...