Armeija & Siviilipalvelus IV

[Arpin]

Sopulii isäm_maam puollustaja tääl vielki huutelee.

[Soul Reaver]

Soul Reaver, sun ajattelussa ei oo mitään vikaa. Rauha ja rakkaus ihmisten välillä on kaunis unelma mitä pitää toteuttaa ja niin pitkään ku rauha on maassa ni kaikki on hyvin. Väkivalta ja aseet eivät ole ratkaisu muutakuin tilanteessa missä suhun kohdistuu suoraa väkivaltaa, silloinkin siitä jää paha mieli. Itselleni kontrolloidun itsenipuolustamisen harjoittelu on lisännyt itsetuntoa ja varmuutta hoitaa asiani puhumalla. Tieto siitä että jos toinen heittäytyy väkivaltaseksi ni miten saada toinen taltutettua mahdollisimman pienellä kivulla ja varmuudella siitä että väkivaltainen tilanne saadaan tyrehdytettyä niin se varmuus siitä antaa paremmat mahkut sitten hoitaa asia puhumalla.

Tästä olen täysin samaa mieltä kanssasi ja pidän itsepuolustusta täysin hyväksyttynä. En vaan itse usko tähän valtiollisella tasolla, väkivaltainstituutiot on ensisijaisesti luotu hallitsevan luokan toimesta suojelemaan hallitsevaa luokkaa ja sen etuja. En usko että nykyisen informaatioyhteiskunnan aikana yksikään "kansa" lähtisi mukaan maailmanvalloitusfantasioihin tai valloitussotaan, kun katsotaan nykymaailman (ja viimevuosikymmenten) konflikteja niin kyse ei ole enää maailmansotien aikaisesta "yksi valtio, yksi kulttuuri, yksi poliittinen järjestelmä"-motiivista, paitsi ehkä Isiksen kohdalla...

Valitettavasti monet muut ihmiset ei ajattele samalla tavalla kuin sitä. Kuten rakas itänaapurimme on osoittanut mm. Ukrainassa. Asia on näin että meidän on oltava valmiina siihen että siinä vaiheessa ko puheet ei auta enää ni meirän on vaa oltava valmiita puolustamaan maatamme.

Nyt jotenkin implikoidaan että asevelvollisuus on ainut tapa puolustaa valtioiden rajoja. Suomen puolustuskyky kun voisi olla jopa nykyistä vahvempi, jos siirryttäisiin ammattiarmeijaan ja vapaaehtoisista muodustuvaan reserviin. Sellainen armeija olisi varaa ihan oikeasti kouluttaa ja pitää toimintavalmiina. Asevelvollisuusarmeija on halpa ja tehokas vain paperilla, sillä asevelvollisuuden todellisisista kustannuksista jätetään laskematta kaikki se määrä tuottavaa työtä mikä ihmisyksilöiltä menee hukkaan intissä/sivarissa/totaalissa, lisäksi meno jota on äärinmäisen vaikea laskea millään selkeällä mittarilla on asevelvollisuudesta aiheutuneet välivuodet (joidenkin tapauksessa esim. vuosi armeijaa tai sivaria voi tarkoittaa jopa kahta pakollista välivuotta matalapalkkatöissä tai työttömänä) jotka pidetävät merkittävästi nuorten pääsyä työelämään.

Ukrainan tilanne ei millään tavalla vertaudu Suomeen. Ukrainassa Venäjä käytti hyväksi luhistuvaa poliittista järjestelmää ja siitä seurannutta kaaosta, Ukraina oli osa neuvostoliittoa vielä reilu kaksi vuosikymmentä sitten ja iso osa kansasta on venäläisiä ja Itä-Ukrainassa (kuten myös Krimillä) kansa on Venäläismielisiä. Enkä pidä tätä mitenkään ihmeellisenä asiana, vallankumouksen jälkeen Ukrainassa vallan otti kansallismieliset oikeistolaiset tahot jotka aloittivat systeemaattisen vainon Venäläisvähemmistöä kohtaan. Venäläisvähemmistö (ja Kreml) näki tilaisuutensa tulleen, eikä jäänyt odottamaan millaisen lopputuloksen uuden hallituksen ajama politiikka saa aikaiseksi. Kyseiset ihmiset taistelevat omasta mielestään kodin ja ihmisoikeuksien puolesta, kotimaata (kansallistunnetta/"isänmaata") kun heillä ei varsinaisesti ole koskaan ollutkaan tai joillekkin se oli Neuvostoliitto jonka hajoamisen jälkeen "jäätiin väärälle puolelle rajaa".
Tämä ei toki tee Venäjän toimista oikeutettuja, mun mielestä kaikki aggressio on aina väärin. Mutta toisaalta kun miettii millaisia ratkaisuita läntinen suurvaltamme kansainvälisessä politiikassa tekee ja miten niitä katsotaan läpi sormien, tuntuu kovin tekopyhältä asettaa talouspakotteita itään yhdelle rikolliselle suurvallalle ja ajaa läpi väkisin kauppasopimuksia (lue: TTIP) ja yhteistyötä atlantin yli toiselle rikolliselle suurvallalle.

Suomi on vakaa maa joka on osa Euroopan yhteisöä, Naton yhteistyökumppani (joo ei ehkä jäsen, mutta väittäisin että geopoliittisen asemansa takia Natolla ei ole intressiä päästää venäläisiä Suomeen) mua henkilökohtaisesti ei kuumota Venäjän ja Suomen väliset suhteet. Niin kauan kun ei ole syttymässä kolmas maailmansota "idän ja lännen välille" ei Suomen mun mielestä tarvitse pelätä koskemattomuuttaan. Ja siinä vaiheessa jos Venäjä olisi valmis avoimeen sodankäyntiin Naton kanssa, on aivan se ja sama onko Suomella näennäisesti suuri reservi jota ei edes kyetä aseistamaan vai ei. Avoimessa sodassa Venäjä kykenisi lamaannuttamaan koko Suomen infrastruktuurin ja sotilasvoiman alle vuorokaudessa, ehkä jopa tunneissa.
Armeijan tehtävä pitäsi Suomen kaltaisessa maassa olla ensisijaisesti kriisinhallintaa, informaatiosodankäyntiä ja rajavartioinnin tukemista. Eikä mihinkään toisen maailmansodan aikaiseen maahyökkäykseen varautumista, jossa ostamalla panssarivaunuja luodaan jotain kansallista turvallisuudentunnetta ilman mitään järkiperusteita.
Mutta todellakin kuumottaa se että kylmä sota on polkaistu uudelleen käyntiin ja ydinaseita omaavat suurvallat temmeltävät maailmalla omien intressiensä mukaisesti ilman mitään vastuuta tekemisistään, kuten ne ovat tehneet kohta jo vuosisadan.

Suomen valtti ja "käyntikortti" kansanvälisesti on nimenomaan ollut rauhantyö niin lähellä kuin kaukanakin, Suomen ei välttämättä tarvitse olla täysin puolueeton ollakseen hyvä sovittelija ja rauhantyötä tekevä taho. Yksikään johtaja ei saa kansansa tukea, jos haluaa hyökätä tunnetusti puoleettomaan ja sovittelevaan maahan. Kaikki johtajat saavat kansansa tuen, jos hyökkäävät uhkaavaa vihollista vastaan.

Sori wall of text.

[Minakka]

Nyt jotenkin implikoidaan että asevelvollisuus on ainut tapa puolustaa valtioiden rajoja. Suomen puolustuskyky kun voisi olla jopa nykyistä vahvempi, jos siirryttäisiin ammattiarmeijaan ja vapaaehtoisista muodustuvaan reserviin. Sellainen armeija olisi varaa ihan oikeasti kouluttaa ja pitää toimintavalmiina. Asevelvollisuusarmeija on halpa ja tehokas vain paperilla, sillä asevelvollisuuden todellisisista kustannuksista jätetään laskematta kaikki se määrä tuottavaa työtä mikä ihmisyksilöiltä menee hukkaan intissä/sivarissa/totaalissa, lisäksi meno jota on äärinmäisen vaikea laskea millään selkeällä mittarilla on asevelvollisuudesta aiheutuneet välivuodet (joidenkin tapauksessa esim. vuosi armeijaa tai sivaria voi tarkoittaa jopa kahta pakollista välivuotta matalapalkkatöissä tai työttömänä) jotka pidetävät merkittävästi nuorten pääsyä työelämään.

Höpöhöpö. Suomen "erityisolosuhteissa" ja määrärahoilla asevelvollisuus on ainut järkevä tapa puolustaa rajoja. Uskottavan kokoinen ammattiarmeija + (vapaaehtoinen) reservi on helvetin kallis vaihtoehto. Kyllä se iso asevelvollisuusarmeija ja mahdollinen/todennäköinen Nato jäsenyys on Suomelle nykyisillä määrärahoilla se paras ratkaisu. Suomi jotakuinkin viimeisiä eurooppalaisia valtioita, joka säilyttänyt ison reservin muiden ajatellessa lähinnä ettei armeijaa enää nykyisin käytettäisi muuhun kuin kriisinhallintaan.

Tekis mieli ottaa välivuosi ja lähteä takas etelään...

[Hekate]

Molemmat vaihtoehdot ovat perkeleellisen kalliita valtion kassalle, mutta jommankumman käyttö on välttämätöntä koska paras tapa ylläpitää rauhaa on olla valmis sotaan. Toisaalta, jokainen valtio joka on Suomelle minkään asteen uhka onkin jo sillä tasolla että, Raptoria lainaten, "Isompi voi aina nappulaa painaa ja silloin meistä jokainen on mutantti tai vainaa."

Molemmissa on hyvät ja huonot puolensa. Itse en henk. koht. lähtisi nykyistä systeemiä muuttamaan, sen ainoa varjopuoli (jos nyt ei lasketa sitä että se on kallis, koska niin on mikä tahansa muukin uskottava vaihtoehto) on kansan asennevammaisuus siviilipalvelusta kohtaan, joka sekin toivottavasti korjautuu ajan kanssa.

[Soul Reaver]

Höpöhöpö. Suomen "erityisolosuhteissa" ja määrärahoilla asevelvollisuus on ainut järkevä tapa puolustaa rajoja. Uskottavan kokoinen ammattiarmeija + (vapaaehtoinen) reservi on helvetin kallis vaihtoehto. Kyllä se iso asevelvollisuusarmeija ja mahdollinen/todennäköinen Nato jäsenyys on Suomelle nykyisillä määrärahoilla se paras ratkaisu. Suomi jotakuinkin viimeisiä eurooppalaisia valtioita, joka säilyttänyt ison reservin muiden ajatellessa lähinnä ettei armeijaa enää nykyisin käytettäisi muuhun kuin kriisinhallintaan.

Tekis mieli ottaa välivuosi ja lähteä takas etelään...

Pitäs varmaan olla muutakin kun oma mututuntuma.

Nuorten pakollinen asepalvelus on ollut OECD-maissa yhteydessä keskimääräistä heikompaan talouskasvuun vuosina 1960–2000. Asevelvollisuudesta luopuminen näyttäisi nostavan talouskasvua 4 prosenttia vuosikymmenessä. Sen sijaan puolustusmenoilla ei ole ollut merkitsevää vaikutusta talouskasvuun.
Professori Panu Poutvaaran empiiristen tutkimusten mukaan asevelvollisuus näyttää halvemmalta ainoastaan siltä osin kuin pakkotyön hinta jätetään huomioimatta ja asevelvollisuus on siis pakkotyöpiiloveroa nuorille miehille, ja tämä tulisi hänen mukaansa korvata avoimella verolla. Koko kansantalouden mittakaavassa asevelvollisuusarmeija se tulee 1–2 % BKT:stä kalliimmaksi kuin ammattiarmeija. Tämä tarkoittaa, että puolustusvoimien todellinen kustannus Suomessa olisi 2,5–3,5 % BKT:stä.

Poutvaara esittää tulokselle myös teoreettisia todisteita, esimerkiksi ammattiarmeija mahdollistaa tehokkaamman ja tarkoituksenmukaisemman rekrytoinnin sekä koulutusaikojen eriyttämisen tehtävänkuvasta riippuen. Varusmiespalvelus usein keskeyttää työuran tai pitkittää opintoja, pakon vuoksi palvelukseen joutuvat myös siitä eniten kärsivät. Vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuisivat tavallista useammin ne, jotka siitä eniten hyötyisivät. Reserveihin vapaaehtoisesti sitoutuvista miehistä ja naisista saataisiin nykyistä paremmin koulutettu reservi.

Voi tietysti myös laitaa silmät kiinni ja jatkaa nykyiseen malliin, joka on kansainvälisten sopimusten, perustuslain ja yleisen moraalintajun ja mielipiteen vastainen (noin niinkun sivistysvaltioissa yleensä, täällä vuosisadan jatkunut kansalliskiihkoinen aivopesu on tehnyt tehtävänsä).

[Nocando]

Voi tietysti myös laitaa silmät kiinni ja jatkaa nykyiseen malliin, joka on kansainvälisten sopimusten, perustuslain ja yleisen moraalintajun ja mielipiteen vastainen (noin niinkun sivistysvaltioissa yleensä, täällä vuosisadan jatkunut kansalliskiihkoinen aivopesu on tehnyt tehtävänsä).

Se, että osa nuoremmasta sukupolvesta ajattelee vapaamielisemmin ja omasta mielestään avarakatseisemmin, ei ole syy vaihtaa yhtä koko valtiojärjestyksemme kulmakivistä. Mun mielestä on parempi, että itse pysytään kannassamme pitää asevelvollisuusarmeija ja olla edelleen sotilaallisesti liittoutumattomia (vaikkakin näennäisesti), kuin lähteä muiden maiden, joita saatamme pitää sivistyneempinä, malliin. Reservimme on jo pienentynyt paljon järkevämmälle tasolle myöskin.
Asevelvollisuusarmeija toimii niin pitkään, kuin ihmiset sitä arvostavat. Puolustusvoimat tunnistaa Suomessa nuorten asenteet: palvelusaikoja ja palvelusajan sisältöä kehitetään jatkuvasti. Palkka-armeijan myötä häviäisi perustavanlaatuinen asia: velvollisuus maanpuolustukseen osallistumiseen rauhan aikana.

[Soul Reaver]

Se, että osa nuoremmasta sukupolvesta ajattelee vapaamielisemmin ja omasta mielestään avarakatseisemmin, ei ole syy vaihtaa yhtä koko valtiojärjestyksemme kulmakivistä. Mun mielestä on parempi, että itse pysytään kannassamme pitää asevelvollisuusarmeija ja olla edelleen sotilaallisesti liittoutumattomia (vaikkakin näennäisesti), kuin lähteä muiden maiden, joita saatamme pitää sivistyneempinä, malliin. Reservimme on jo pienentynyt paljon järkevämmälle tasolle myöskin.
Asevelvollisuusarmeija toimii niin pitkään, kuin ihmiset sitä arvostavat. Puolustusvoimat tunnistaa Suomessa nuorten asenteet: palvelusaikoja ja palvelusajan sisältöä kehitetään jatkuvasti. Palkka-armeijan myötä häviäisi perustavanlaatuinen asia: velvollisuus maanpuolustukseen osallistumiseen rauhan aikana.

Ymmärrän näkökantasi. Varsinkin tuo reservin piententyminen on ihan validi pointti, kun nykyään miesikäluokastakin yhä suurempi osa vapautetaan palveluksesta (ja luonnollisesti iso osa reserviläisistä "ei ole sijoitettu mihinkään" kuten näissä reserviläiskirjeissä kävi ilmi) eli käytännössä ollaan valuttu pikkuhiljaa kohti valikoivaa asepalvelusta. Mutta itseäni hiertää silti nykyisen järjestelmän kallis hinta (ja nykyinen hallitus vielä tämän lisäksi leikkaa koulutuksesta samalla kun armeijan määrärahoja kasvatetaan) ja se että se kohtelee ihmisiä äärimmäisen epätasa-arvoisesti tänä tasa-arvon hegemonian aikakautena.

Mitä muuten kelaat siitä että Jehovan todistajat ja naiset vapautetaan ilman sen kummempia perusteluita tai että C-paperit saa valehtelemalla/olemalla itsestään huoltapitämätön vässykkä? Onko tämä oikeudenmukainen tai reilu systeemi? Näetkö nämä seikat ongelmana ja mitä ehdottaisit ratkaisuksi?
Eniten mua ärsyttää se, että Jehovan todistajat saa vapautuksen "koska jumala sanoo", mutta mä en saa vapautusta "koska omatunto sanoo". Lisäks myös sukupuolten eriarvoinen kohtelu, kun aina puhutaan vaan miesten etuoikeuksista niin eikö tämä nyt ole kenellekkään ongelma. Julkisessa keskustelussakin tämä usein kääntyy niin että "mutta nykyään naisillakin on oikeus hakea armeijaan!" ihan kuin tämä jotenkin korjaisi tasa-arvokysymyksen siinä että laki kohtelee eri tavalla miehiä ja naisia.

[Velkaneuvoja]

Jaa, tällainenkin aihe löytyy. Itse astun palvelukseen heinäkuussa 2017.

[Nocando]

Ymmärrän näkökantasi. Varsinkin tuo reservin piententyminen on ihan validi pointti, kun nykyään miesikäluokastakin yhä suurempi osa vapautetaan palveluksesta (ja luonnollisesti iso osa reserviläisistä "ei ole sijoitettu mihinkään" kuten näissä reserviläiskirjeissä kävi ilmi) eli käytännössä ollaan valuttu pikkuhiljaa kohti valikoivaa asepalvelusta. Mutta itseäni hiertää silti nykyisen järjestelmän kallis hinta (ja nykyinen hallitus vielä tämän lisäksi leikkaa koulutuksesta samalla kun armeijan määrärahoja kasvatetaan) ja se että se kohtelee ihmisiä äärimmäisen epätasa-arvoisesti tänä tasa-arvon hegemonian aikakautena.

Mitä muuten kelaat siitä että Jehovan todistajat ja naiset vapautetaan ilman sen kummempia perusteluita tai että C-paperit saa valehtelemalla/olemalla itsestään huoltapitämätön vässykkä? Onko tämä oikeudenmukainen tai reilu systeemi? Näetkö nämä seikat ongelmana ja mitä ehdottaisit ratkaisuksi?
Eniten mua ärsyttää se, että Jehovan todistajat saa vapautuksen "koska jumala sanoo", mutta mä en saa vapautusta "koska omatunto sanoo". Lisäks myös sukupuolten eriarvoinen kohtelu, kun aina puhutaan vaan miesten etuoikeuksista niin eikö tämä nyt ole kenellekkään ongelma. Julkisessa keskustelussakin tämä usein kääntyy niin että "mutta nykyään naisillakin on oikeus hakea armeijaan!" ihan kuin tämä jotenkin korjaisi tasa-arvokysymyksen siinä että laki kohtelee eri tavalla miehiä ja naisia.

Tasa-arvokysymyksestä. Se tuntuu nousevan aina esiin. Mielestäni tasa-arvo kaikessa ei ole mikään tavoiteltava päämäärä. Kumminkaan päin ei ole järkevä toimia asian ratkaisemiseksi: pakollisen asevelvollisuuden ulottaminen koskemaan myös naisia tai poistaa kokonaan pakollisuus miehiltä vastaamaan naisten vapaaehtoista asepalvelusta. Molempia sukupuolia koskettava järjestelmä tuplaisi palvelukseen kutsuttavien määrän (kustannuskysymys) ja pakollisuuden poistuminen tarkoittaisi Ruotsin kaltaista tilannetta, jossa vapaaehtoisia ei ollutkaan riittävästi. Mun mielestä velvollisuus isoa instanssia, kuten valtiota kohtaan, voi olla ristiriidassa kansalaisoikeuksien ja tasa-arvon kanssa. Ja vaikka muuten luotan hallituksen kykyyn tehdä päätöksiä ja johtaa Suomea, niin koulutusleikkauksia vastustan kyllä, ne syövät tulevaisuuden osaamista ja valtion pärjäämistä.

Tuo reservin pienentäminen osaltaan pienentää armeijasta aiheutuvia kuluja valtiolle. Mutta se lienee valitettava totuus, että kalustohankinnat maksaa, ja paljon. Suomessa on kuitenkin tehty hankinnat järkevästi, eli ostettu toimivaa, luotettavaa käytettyä hyvään hintaan, esimerkkinä tästä koko panssarikalusto. Meillä on merenrantaa ja laaja ilmatila, veneet ja lentokoneet on ne, joita vaan pitää olla, ihan jo perus valvontatoiminnan takia. Ne maksaa ja ne hankinnat vaan tarvii kestää. Hävittäjähankinta varmaan tulee jakamaan kansan mielipiteitä isomman kerran, kun se joskus tehdään.

Poikkeuksissa, kuten Jehovan todistajien tilanteessa, valtio voisi ottaa isomman roolin. Ylipäänsä uskonnollisten yhteisöjen, kuten myös luterilaisen valtionkirkon, erioikeuksia pitäisi purkaa. Mutta toisaalta vakaumuksen takiahan asepalveluksen suorittamisesta voi kieltäytyä muutenkin. Jotain maanpuolustusvelvoitetta suorittamaan saisi jehovatkin laittaa. Naisille, kuten myös sille miesväestölle, joka on palvelukseen kelpaamaton, voisi asettaa jonkin kriisinajantehtäviin ja -töihin valmistavan koulutuksen (kesto muutama kuukausi?) pakolliseksi. Vapaaehtoiset maanpuolustusyhdistykset voisi tätä hoitaa. Ihan lähtien ensiaputaidoista ja sen sellaista, mikä olisi kaikille hyödyksi. Jonkinlainen velvoite kaikille, se olisi tasa-arvoista ja myös järkevää. Tähän muun väestön kontribuutioon peilaten asepalveluksen palvelusaikoja voisi lyhentää, osaan tehtävistä lyhyempi palvelusaika (3kk vaikka?). Saataisiin asepalvelus tuntumaan sellaiselta, että ihmisten ei tarvitsisi kusettaa kutsunnoissa.

Itse palvelin vuoden verran (panssarihaupitsin ajajana), eikä siitä jäänyt mitään tuntemusta, että asepalvelus olisi jotenkin epäoikeudenmukainen. Se ei haitannut omaa elämääni, koska en muutenkaan ollut lukion jälkeen onnistunut saamaan opiskelupaikkaa: ns. luonnollinen välivuosi. Inttivuoden jälkeen pääsin suoraa opiskelemaan ammattikorkeaan.

[Soul Reaver]

Tasa-arvokysymyksestä. Se tuntuu nousevan aina esiin. Mielestäni tasa-arvo kaikessa ei ole mikään tavoiteltava päämäärä. Kumminkaan päin ei ole järkevä toimia asian ratkaisemiseksi: pakollisen asevelvollisuuden ulottaminen koskemaan myös naisia tai poistaa kokonaan pakollisuus miehiltä vastaamaan naisten vapaaehtoista asepalvelusta. Molempia sukupuolia koskettava järjestelmä tuplaisi palvelukseen kutsuttavien määrän (kustannuskysymys) ja pakollisuuden poistuminen tarkoittaisi Ruotsin kaltaista tilannetta, jossa vapaaehtoisia ei ollutkaan riittävästi. Mun mielestä velvollisuus isoa instanssia, kuten valtiota kohtaan, voi olla ristiriidassa kansalaisoikeuksien ja tasa-arvon kanssa. Ja vaikka muuten luotan hallituksen kykyyn tehdä päätöksiä ja johtaa Suomea, niin koulutusleikkauksia vastustan kyllä, ne syövät tulevaisuuden osaamista ja valtion pärjäämistä.

Tuo reservin pienentäminen osaltaan pienentää armeijasta aiheutuvia kuluja valtiolle. Mutta se lienee valitettava totuus, että kalustohankinnat maksaa, ja paljon. Suomessa on kuitenkin tehty hankinnat järkevästi, eli ostettu toimivaa, luotettavaa käytettyä hyvään hintaan, esimerkkinä tästä koko panssarikalusto. Meillä on merenrantaa ja laaja ilmatila, veneet ja lentokoneet on ne, joita vaan pitää olla, ihan jo perus valvontatoiminnan takia. Ne maksaa ja ne hankinnat vaan tarvii kestää. Hävittäjähankinta varmaan tulee jakamaan kansan mielipiteitä isomman kerran, kun se joskus tehdään.

Poikkeuksissa, kuten Jehovan todistajien tilanteessa, valtio voisi ottaa isomman roolin. Ylipäänsä uskonnollisten yhteisöjen, kuten myös luterilaisen valtionkirkon, erioikeuksia pitäisi purkaa. Mutta toisaalta vakaumuksen takiahan asepalveluksen suorittamisesta voi kieltäytyä muutenkin. Jotain maanpuolustusvelvoitetta suorittamaan saisi jehovatkin laittaa. Naisille, kuten myös sille miesväestölle, joka on palvelukseen kelpaamaton, voisi asettaa jonkin kriisinajantehtäviin ja -töihin valmistavan koulutuksen (kesto muutama kuukausi?) pakolliseksi. Vapaaehtoiset maanpuolustusyhdistykset voisi tätä hoitaa. Ihan lähtien ensiaputaidoista ja sen sellaista, mikä olisi kaikille hyödyksi. Jonkinlainen velvoite kaikille, se olisi tasa-arvoista ja myös järkevää. Tähän muun väestön kontribuutioon peilaten asepalveluksen palvelusaikoja voisi lyhentää, osaan tehtävistä lyhyempi palvelusaika (3kk vaikka?). Saataisiin asepalvelus tuntumaan sellaiselta, että ihmisten ei tarvitsisi kusettaa kutsunnoissa.

Mä oon itse vahvasti sitä mieltä että ihmisten välinen tasa-arvo on yks tärkeimpiä rauhaa ja koko ihmiskunnan tulevaisuutta edistäviä asioita. Se on YK:n yleissopimuksen pohjimmainen ajatus, ja mun mielestä kaikkien maailman valtioiden tavotteena pitäis olla yhdessä sovittujen sopimusten noudattaminen. Väitän, että Suomi on niin vakaa ja hyvinvoiva maa koska meillä on ollut yksi maailman tasa-arvoisimmista valtioista yli puol vuosisataa. Asiat ei vielä oo valmiita, eikä enää tänä päivänä olla Suomessa maailman kärjessä, mutta meillä ei enää ole lainsäädännössä kovin montaa kohtaa jotka kohtelee ihmisiä todella väärin ja epätasa-arvosesti. Ite en itseasiassa osaa mainita muita kuin asevelvollisuus, homoavioliitto (meni jo läpi) ja valtionkirkko, sekä veropakolaisten syytesuoja eli "armahduslaki". Eli ruvetaan olemaan loppusuoralla ja tästäkin voidaan olla jo ylpeitä.

Itse ajattelen että koko ikäluokka sukupuoleen katsomatta voitaisiin kutsua ja ensisijaisesti tarjota asepalvelusta (kansainvälinen laki hyväksyy siviilipalveluksen vain jos se suunnataan asepalveluksesta eettismoraalisista/uskonnollisista syistä kieltäytyneelle, koko kansaa ulottavaa siviilipalvelusta ei siis voi tehdä ellei halua vihaisia katseita isoissa pöydissä). Vaihtoehtona asepalvelukselle tarjottaisiin samanmittaista (tai lyhyempää, ottaen huomioon että asepalveluksessa niin halutessaan voisi nykyiseen tapaan ottaa pidempikestoisia koulutuksia) siviilikoulutusta, joka sisällöllisesti voisi jotakuinkin vastata nykyisiä siviilipalveluskeskuksen koulusjaksoja (eli "työosuus" lopetettaisiin ja siviilipalvelus olisi puhtaasti koulutusluontoista), tottakai kehitettynä ja jaettuna useempaan koulutuskeskukseen. Kesto sen mukaan että mikä nyt katsottaisiin tarpeelliseksi.
Ongelmana nykykäytännössä on siviilipalveluksen pakkotyöosuus, jota edelleen pidetään kansainvälisesti rangaistusluontoisena. Suurin yksittäinen syy omaan kieltäytymiseeni oli nimenomaan kohtuuton 11kk palkatonta työtä, joka mielestäni on täysin kohtuuton vaatimus.

"Ja sit jos mä saisin päättää" niin puolustusyhteistyötä tehtäisiin yhä aktiivisemmin (ja miksei myös valtiosopimustasolla) Ruotsin kanssa. Pohjoismainen liittoutumaton (puolueeton on aika vahva sana enkä käyttäisi sitä) duo olis mun silmissä ihanne. Kalustohankintoja pystyis jakamaan ja järkeistämään, puolustuksen pitämään uskottavana ja pysymään vahvasti erossa suurvaltojen geopoliittisesta väännöstä ainakin sotilaallisen puolen osalta. NATO:n isäntämaasopimuksen vois peruuttaa.
NATO on "puolustusliitto" joka toimii USA:n hyökkäyssotien välineenä, sekä tietoisesti pyrkii aiheuttamaan sisä- ja ulkopoliittista kaaosta tietyillä alueilla (ja enenevissä määrin myös täällä). Ja jo nykyisellä sopimuksella (joka muuten tehtiin ilman eduskunnan hyväksyntää ":D") NATO:lla on sellainen jalansija Suomessa, että mua vähän kuumottaa että onko tämä sellainen soppa johon Suomi haluaa lusikkansa laittaa.
Mut tää on tietysti vaan haaveilua, sekä Suomi että Ruotsi tulee liittymään NATO:on todennäköisesti lähivuosina tai vähintäänkin nykyiseen tapaan molemmat "isännöivät harjoituksia" ja osallistuvat yhteisiin operaatioihin. Rehellisesti sanottuna vaikka tunteen ja periaatteen tasolla NATO tuntuu väärältä. Se voi olla ainut realistinen keino nykyisessä ilmapiirissä siihen että puolustusbudjetti kyetään pitämään jollain tavalla kurissa ja asevelvollisuuden ihmisoikeusongelmat ratkaisemaan edes jotenkin lähivuosikymmeninä.

[Nocando]

Naton merkitys on vähän niin ja näin. Se on ainakin mun mielestä epätoivottava skenaario, mikä on jo Baltian maissa tapahtunut, että sinne on tuotu Venäjän vastaiselle rajalle Yhdysvaltojen johdolla Naton kalustoa. Tällasen kilpavarustelu- ja voimannäyttöpolitiikan takia en pidä ajatusta Suomesta Nato-maana. Ja mitä tulee Natoon liittymiseen kustannuskysymyksenä: me voidaan olla varmoja, että Nato edellyttää myös Suomelta jotain, eli armeijan kokoon ja kaluston kuntoon liittyviä vaatimuksia. Se ei ole yksipuolinen tilanne, jossa Suomi voisi unohtaa kokonaan omaan puolustukseensa panostamisen.

Oon samaa mieltä, että siviilipalvelus on kuin pakkotyötä. Palvelusajat siellä pitäisi yhdenmukaistaa asepalveluksen kanssa, aika tehtävien mukaan. Mun mielestä on kuitenkin tärkeä arvo, että asevelvollisuus kokoaa ikäluokan yhteen suorittamaan velvollisuutta ja oppimaan taitoja, joita kriisiaikana tarvitsee. Ase- ja siviilipalvelusta pitäisi kuitenkin sinällään kehittää paremmin vastaamaan ihmisten tärkeäksi kokemia arvoja ja vastaamaan myöskin tasa-arvokysymykseen jollain tavalla. Velvollisuuden purkaminen ei mielestäni ole vaihtoehto. Palveluksen sisältö, kesto ja sen räätälöinti asevelvollisen elämäntilanteeseen ovat mielestäni ne vaihtoehdot, joiden kautta vaikutetaan siihen, kuinka isona yhteiskunnallisena ongelmana pelkästään parhaassa iässä olevia miehiä koskeva asevelvollisuus koetaan.

Myös Ruotsin kanssa tehtävän puolustusyhteistyön tärkeydestä oon samaa mieltä. Meillä on Ruotsin kanssa niin iso osa Itämerta valtioiden välissä. Mutta epäilen kuitenkin esim. kalustohankintoja. Kyllä ne on aina jonkun omia ja valtioiden rahaa kun on pelissä, niin yhteishankinnat eivät ehkä ole tärkeitä muun kuin varustuksen yhteensopivuuden takia. Molemmilla tulee olla oma liikkumavara esim. puolustusbudjetissa. Kriisinhallintatyössä me ollaan YK:n ja EU:n nopean toiminnan joukkojen kautta mukana joka tapauksessa ns. suurvaltapolitiikassa, eikä voida välttyä sekaantumasta jollain tavalla tuleviin konflikteihin. Suomi on kuitenkin osa maailmaa, myös meillä on intressejä muiden valtioiden osalta epäsuorasti. Sotilaallinen liittoutuminen todennäköisesti haittaisi meille tärkeää Venäjän kanssa tehtävää kauppaa entisestään, mikäli nykyisenkaltainen politiikka itänaapurissa jatkuu.

[Lightdragon4]

NATO on mielestäni ainut järkevä vaihtoehto Suomen tilanteessa.
Ei mitään tekemistä armeijan tai kilpavarustelun tai minkään muun "voima" tekijän kanssa, vaan ainostaan siitä kylmästä faktasta, että tilanteen kärjistyessä Suomessa riittävän pahaksi on se nukenappulan painaja aina USA tai joku muu länsivaltio. Ei koskaan ja missään skenaariossa äiti Venäjä, koska sijainti. Tuo vaihtoehto saadaan tehokkaasti pois olemalla juurikin jenkkien liittolainen.
Venäjän hyökätessä Suomen kohtalo on kuitenkin aivan sama, kun Ukrainalla nyt, on Suomi osa NATO:a tai ei.


Mitä taas tulee tasa-arvoon ja sen tavoitteluun niin nimenomaa tuo "täydellisen tasa-arvon" tavoittelu on se mikä kaataa ja tuhoaa kehittyneet länsivaltiot. Tästä on jo hyvin paljon ennusmerkkejä olemassa pitkin poikin eurooppaa ja ameriikkoja. Nykyinen pakoilaistilanne tulee kärjistämään tilannetta entisestää euroopassa ja voi hyvin olla, että asiat alkavat eskaloitumaan todella lyhyellä aikavälillä ja todella pahaksi.


Jos puhutaan kutsuntojen ja ammattiarmeijan välisistä kustannuksista on mielestäni tärkeää ottaa myös huomioon kutsuntojen tuomat edut mitä ainakaan Soul Reaver ei ole huomioinut ollenkaan.
-Saadaan todella tärkeää ja tarpeellista dataa jokaisen ikäluokan miesten terveydestä ja mielenterveydestä.
-Saadaan tehokkaasti ongelma tapaukset ja yhteiskunnalle riskitekijöitä olevat nuoret miehet kartoitettua.
-Monet nuoret "aikuistuvat" armeijassa ja ovat sopivia työelämään vasta siellä optetun kurin yms. ansiosta. Harvoin kuulee kenenkään kehuvan tai pakkaavan töihin vasta amiksesta valmistunutta miestä, joka ei armeijaa ole suorittanut. Syynä tälle usein kuulee sen, että eivät vain ole sopeutuneita työelämään eikä niinkään sitä, että joutuvat vuodeksi lähtemään pois.



Tossa nyt pariin aiheeseen muutamat nopeet mielipiteet ja voin kyllä kirjoitella lisää+tarkemmin, jos joku tahtoo kuulla.