Itsemurha

[Temeee.]

Temekään varmaan halunnut oppaita tehdä, ego.

Kuule kartottaja rankil ei oikee egota Ja sillon oli halu tehä oppaita ku vielä kiinnosti rs.

[Owl]

Helvetin hauskaa kyl lukee ku kakarat tappelee et onko teksti kopioitu vai ei. Minakka, ja tuskin säkää 16 enempää olet eli just peruskoulun suorittanu ? Jees, takas ala-asteelle vaan.

<3 ownausta satelee
mun flame keksi uus

No eipä tullu yllätyksenä ettei näil '07 producteil aivoja löydy. Eiks se niin oo sulla et First time in wilderness when runned to Bounty Hunter bank ? Pysy vaan siel FOOLS:in foorumeiden "Mitä hammastahnaa käytät" -topicissa. Sinne saat varmaa ainoot järkevät postaukset.

[Minakka]

Helvetin hauskaa kyl lukee ku kakarat tappelee et onko teksti kopioitu vai ei. Minakka, ja tuskin säkää 16 enempää olet eli just peruskoulun suorittanu ? Jees, takas ala-asteelle vaan.

<3 ownausta satelee
mun flame keksi uus

No eipä tullu yllätyksenä ettei näil '07 producteil aivoja löydy. Eiks se niin oo sulla et First time in wilderness when runned to Bounty Hunter bank ? Pysy vaan siel FOOLS:in foorumeiden "Mitä hammastahnaa käytät" -topicissa. Sinne saat varmaa ainoot järkevät postaukset.

Et oo harkinnut koomikon uraa? Sulla olis siihen hommaan lahjoi!

edit: Ei meil oo hammastahna topicii, vois kyl tehä.

[Owl]

Ei mun tarvi harkita muita ammatteja ku pysyvä työpaikka löytyy jo. Hyvä yritys silti

[Kuovila]

Avaudutaan nyt tähän toppiciin oikein kunnolla sitten.
Itsari on monet kerrat pienempänä tullut suunniteltua. Varmaan ensinmäisen kerran jo alle 10 vuotiaana. Lapsuudessani asiat eivät todellakaan olleet hyvin. Faijja oli juppo mutsi ei ikinä ollut kotona. Mutta veljeni huolehti minusta aina. Ensinmäisen kerran itsemurhaa ajatelin kun faijjani oli lyönyt minua. Mutta veljeni pelasti minut siitäkin. Sitten kun faijjani kuoli haimatulehdukseen olin masentunut enkä uskaltanut puhua muille masennuksestani, ajatukseni vain pyörivät itseni tappamisessa. Veli oli tekemässä omia juttujaan muualla ja itselläni ei ollut ketään. Mutta siitäkin selvisin jotenkin. Toisen kerran kun äitini kuoli olin viellä enemmän masentunut kun tuntui ettei mailmassa ole ketään joka välittäisi. Veljestä ei kuulunut vuoteen mitään ja kaikki läheiset tuntuivat olevan poissa. Mutta sitten yläasteella tapasin kivan tytön ja hän pelasti minut. Sitten olen viellä vanhemalla iällä kanssa monet kerrat suunitellut kun kaikki asiat on mennyt päin persettä. Lopulta mieleeni on tullut: Miksi annan muitten pilata elämäni, esim pomoni kun antaa potkut? Elämä jatkuu siitä huolimatta! Ja jos itseni tappaisin ketä kaikki jäisi kaipaamaan ja miten paljon masennusta aiheuttaisin heille? Mistä kaikesta jäisin paitsi? Kaikki kuolee kyllä aikanaan mutta mikä järki tappaa itsensä aikasemmin kuin pitäisi. Joten loppuun viellä: Turhaa te itseänne tappaisitte.

[Muistimetalli]

^näin noh,en ole koskaan kyllä miettinyt itsemurhaa,ei vaa ikinä ees tunnu siltä vaikka kuinka ärsyttäis .

[Kapteeni Sinikarhu]

Emt olenko jo postannut mutta itsemurha on luusereille. Tuun sitten joskus kännissä haudalle kusemaan.

[Hyvitys]

^

Yleinen käsitys on tosiaan se, että itsemurha on luovuttajille. Kuitenkin se voi olla myös joissakin hyvin harvoissa tapauksissa melkeimpä ainut järkevä tapa päättää päivänsä itsensä kohdalta. Enkä tarkoita tällä näitä pitkä kestoisen masennuksen tai jonkun järjettömän päähänpiston aineiden vaikutuksesta tai ei takia itsemurhan tekeviä vaan esim. pitkäkestoisen sairauden tai vammautumisen takia tuleva hidas ja tuskallinen kuolema. Eli puhun ns. armomurhasta, jossa toinen ihminen saa tappaa sinut sinun itsesi luvalla, joka siis sinäänsä on itsemurha. Kumman sitä itse ottaisi tuskallisen hitaan vai kivuttoman nopean kuoleman? Noh, tuosta tulee väistämättä yhteiskunnan moraalinen kysymys, johon on ihan turha ruveta puimaan vastausta, koska semmoista oikeaa ei ole.

[FameFox]

Miks tosta puuttuu "olen tehnyt" vaihtoehto..?

Jos olisit tehnyt itsemurhan niin ethän voisi äänestää?

[Kebanen]

^ Hei, oikeesti.. Jäädytätkö vai jäädytätkö, ei ollu sarkasmia/läppää onneks.
Ontopic, en ole miettinyt vakavissani.

[Caco Range]

ite meinasin tehä itsarin ku lähin barrageKO tuntu ettei elämäl oo enää mitää merkitystä.
Ja Minakka, mitä hammastahnaa käytät voitas perustaa keskustelu tähän topicciin
Itse käytän Colgatea, on muuten tujuu kamaa.

[Minakka]

Ja Minakka, mitä hammastahnaa käytät voitas perustaa keskustelu tähän topicciin
Itse käytän Colgatea, on muuten tujuu kamaa.

Ite käytän nykysin Colgaten Smooth Mint.

[zaurus55]

Mielessä käväissyt yrittänyt en ole.

[Cladinator]

Riparilla isonen kertoi, että hänen paras kaverinsa viilti partakoneenterällä kaulansa auki.Aikas surullista.

[Tukkimies]

Kaikki joskus potkasee tyhjää. Kyllähän se on surullinen asia jos joku läheinen ystäväsi taikka perheenjäsenesi tekee itsemurhan. Ei sinun kannata harkita tekeväsi itsemurhaa. Elämä jatkuu edelleen samana paskana kuin ennenkin.

[Da Hanski]

Emt olenko jo postannut mutta itsemurha on luusereille. Tuun sitten joskus kännissä haudalle kusemaan.

[Kakkutukka]

Kannattaa harkita sitä itsaria, eihän siinä enään tunne mitään kun on vainaa. Miettikää millainen onnenpotku on kun ne miljoonat siittiöt ei päässyt sinne kehittymään (joillakin kehittyminen jäi vajaaksi, muttei siitä enempää) ja niin eespäin. Onpa kivaa kun "tuurilla" päästään elämään ja sit lähdetään pois kun ei huvita.

Itsaria suunnittelin joskus skidinä, mutta harkihin et, mitäs mää ny itsaria teen, porukat huolehtii meikästä toisin kuin joistain muista.

[kivinen]

Kerra oon miettiny...

[S.M.X]

Onn miettiny, mutta enempää en kyllä kerro. Kyllä olisi mutta en paljasta.

[Lapin metso]

Minun mielestä on itsemurha paras vaihto ehto silloinko ei oo muuta mahdollisuutta, sairaalat käyty jne.. Tai ei jaksa enään vaan jatkaa miksei sitten vaan lähtis jatkamaan matkaa sinne sukulaisten tykö? Miksi jäähä kärsimään tänne jos ei vaan huvita.
Itse olen miettinyt mutta ei ole syytä tappaa itteäni. Mutten ite meinaa elää yli 70 vuotiaaksi kun en halua elää niin että muut hoitaa minua ja ite vaan olen. Toivottavasti en tule koskaan halvaantumaan kun en halua vaan olla.

[jakoavain]

Käyny mielessä, mutta sitten tullu järkiini ja tajunnut että en ole niin mulkku että mitään rupeisin tekemään. Miettinyt tai mitään en ole, mutta tosiaan mielessä kyllä on pariin kertaan käyny.

[Sir Hevari]

Mun mielestä aika säälittävä tapa lähteä...

[Dupsu]

Osa minusta ymmärtää itsemurhan tietyissä tilanteissa, esimerkiksi jos ihminen on jossain vaiheessa elämäänsä valinnut väärän polun kulkea, ja tästä johtuneiden tilanteiden mukaan elämä on luisunut siihen pisteeseen että elämänhalu on kadonnut täysin. Voin jossain määrin kuvitella tilanteen jossa ihminen on siinä tilanteessa että tunnelin päässä ei sitä valoa enää näy, vaikka on aikaisemmin elämässään tapahtuneita asioita yrittänyt korjata. Esimerkiksi yhteiskunnasta syrjäytyneen ihmisen mieli voi olla niin hauras, että pienetkin takaiskut elämässä voi tuntua suurilta. Elämä maailmassa jonka näkee vain harmaan eri sävyissä tuskin tuntuu elämisen arvoiselta kovinkaan kauaa. Omasta päästä kun on vähän paha lähteä pakenemaan.

Toinen puoli minusta taas ajattelee asiaa "uhrin" omaisten + muiden läheisten kannalta. Se aukko minkä ihminen jättää muiden ihmisten mieliin tehdessään noin itsekkään teon on ajatuksena melko hirveä. Ihmisillä on taipumus syytellä itseään ja ajatella asiaa "miten olisin voinut auttaa.."-kannalta, vaikka olisi miten päivänselvää että ihminen ei vaan enää jaksanut jatkaa eteenpäin.

Loppujen lopuksi itsemurhan hyväksyn, mutta kaikki muut keinot tulee olla jo kokeiltuna asioiden selvittämiseksi.

[Asmodeus]

Kyllä olen tuota huonossa tilanteessa aina miettinyt, mutta rationaalinen ajattelu on sitten ajanut aina yli. Se kauhea itsesäälin hetki mikä välillä iskee on aika vahva, ja silloin harvoin kun tapahtunut niin ajatus on mietityttänyt. Ei tarvia kymmentä minuuttia kauempaa ajatella asiaa kun tulee taas päähän järki. Eihän se ketään auta, ja sillä vain luistaa vastaiskuista jotka kasvattavat.

Olen kyllä uhrannut koulumatkoilla linkissä usein ajatuksiani itsemurhalle, tai sen ajatteluun että mitä muut siitä tuumaisivat. Suruttaisiko se ketään, välittäisiköhän ne jne. Kuitenkaan en pääse kenenkään pään sisälle, joten voin vain toivoa että kun aikanaan kuolen niin joku jäisi kaipaamaan. Mutta oman käden kautta minun kuolema ei tule, ainakaan niin kauan kuin minä siitä saan päättää.

[Maueri]

Todennäköisyys juuri jonkun tietyn ihmisen olemassaoloon on yksi 2200000000000 potenssiin 80000, joten ei kauheasti houkuta (kyseessä on siis periaatteessa luku, jonka numerot täyttäisivät koko universumin).