Simon&Garfunkel - Scarborough fair/canticleTässä aamuntokkurassa on paha vääntää mitään spekulointia, mutta yleisen mielipiteen mukaan suoritan tämänkin toimen mukisematta.
Kyseessähän on siis folk-musiikin aatelistoa tuolta Amerikan maalta. Tämä lienee yksi heidän soittamista kuuluisimmista kappaleistaan, eikä tuo ole ihmekään, sillä kappale on kuin oma itsenäinen maailmansa, johon tämä nimenomainen kappale on avain. Mystisellä soitinkäytöllään ja laulutyylillään, jossa lauletaan päällekkäin, tuodaan esille sellaisia tunteita, joita en oikeastaan osaa kuvata. Sen olen saanut selville, että jokaisen säkeen lopussa sanotaan on samantyyppisiä kommentteja rakkaudesta, mutta epäilen kovin, että se ei ole kappaleen koko teema, vaikka se tuleekin niin hyvin selville lyriikoista.
Toisaalta se voi johtua siitä, että kappaleessa on todella monia käsitteitä, joista on vaikea muodostaa johdonmukaista kokonaisuutta, mutta tämäkin olisi mahdollista, jos jaksaisin käydä lyriikat läpi useita kertoja ja tutkia tarkasti kaikki käsitteet ja niiden merkitykset. Tämä tosin olisi noin tavallaan järjetöntä, sillä kyseessähän on musiikki, eikä mikään tieteellisesti tulkittava teos
!
Kunnia sille. joka tämän alunperin teki ja ehkä niillekkin, jotka sitä kehittelivät vuosien varrella.