Sivu 1/1

Runo: Talven armottomuus

ViestiLähetetty: 11.02.2012, 21:14
Kirjoittaja Kahvimuki
Sainpas kerrankin jotain jopa valmiiksi...

Talven armottomuus

On mulla kaikki paikat jäässä,
vaikka pipo onkin kyl' päässä.
Ei vaan auta paksut vaatteet,
eikä edes positiiviset aatteet,
kun on pakkasta
niin kovasti
ja lunta tullut eilisestä asti.

Eipä juuri liikkumaan pysty,
siitä huolimatta en ikävysty,
kun on vaikeaa jo ajattelukin,
mielessäni näen Joulupukin.
Huh huh, olen sekoamassa,
ja lumeen nyt hautautumassa.

Apua ei tule, toivoa ei ole,
enää minä en edes palele...
Tunto! Tunto! Se on mennyt,
matka kohti loppua edennyt.
En tule enää näkemään aamua...
En tule enää näkemään aamua...

Linnutkaan eivät täällä lennä,
ei kauheutta mikään kevennä,
kaikki, mikä on täällä, kuolee,
kylmyys kaikki muodot vuolee.
Minä kuolen tänne, ypöyksin,
elämäni kaikkoaa jo nykäyksin.

Loppuni väistämättä lähestyy,
vähitellen kaikki hämärtyy.
Ja nyt se tapahtuu... Nyt!
Nyt minä... Minä kuolen...
Minä... Minä... Minä......
kuolenhhhh.........



Kommentointi ei ole kiellettyä.

E: Ihan unohtui äänestys. Lisäsin sen.

Re: Runo: Talven armottomuus

ViestiLähetetty: 11.02.2012, 21:30
Kirjoittaja =Ace=
Tykkäsin. Jos jaksat niin kirjoitappa vaikka lisää, lukisin mielelläni jos laatu pysyy samana.

Re: Runo: Talven armottomuus

ViestiLähetetty: 15.03.2012, 15:19
Kirjoittaja Doe
Hyvä kyl on.

Re: Runo: Talven armottomuus

ViestiLähetetty: 04.05.2012, 16:30
Kirjoittaja Kintoun1
Huh huh jaksoimpas lukea loppuun :P Ei vaineskaan :D Hyvä runo oli ja riimitkin oli kohillaan ja loppu oli erillainen kuin olisin kuvitellut. Jatka samaa rataa :cool::