Voisinpa itekki räväyttää täs oman stoorin.
Tosiaa pelkästää runen parissa on se reilu 8 vuotta tullu oltuu ja niistä 6½ klaanissa, Rkofissa. Tosiaa Rkofii joinasin 06 oisko ollu elokuus, täten ollen vanhin aktiivinen jäsen koko klaanissa. Niiku arvata saattaa, on Rkofista tullu miulle jo lähes tulkoo toine perhe, väitän tuntevani nää vanhat jannut yhtä hyvi ku kaverit irlissä. Rkofista on miulle tullu elämäntapa ja ilman sitä ois piru vaikee olla. Oon kokenu Rkofin historian kaikki käänteet, ne hyvät ja huonot hetket (wildernessin lähtö ym).
Vuotee 2011 asti olin pysytelly visusti Rkofissa ja suomalaisis klaaneis, kunnes päätin et lähenpä testaamaa ulkomaalaisii ja liityinki Clan Europee. Tästä yllätyin positiivisesti ja näin ollen liityin muihinkin tiimeihin ja klaaniin (Silent Ember, Euphoria ja Solace).
Klaanitoiminnan takia oon jaksanu pysytellä näinki kaua tän roolin pelin paris, ilman minkää näköstä klaanitoimintaa olisin todennäkösesti lopettanu jo aika päivii sitte. Nykysi kaikki illat meneeki käytännös sotien klo 21 lähtien sinne yön pimeille tunneille, riippuen Solacen sodista
. Pelkästää se henki, mikä klaaneis on, on iha omaa luokkaansa. Ette te sitä voi tietää ilman kokeilemista. Suosittelinki ainaki kokeilemaa, ette te mitää menetä jos kokeilette rofl