Kirjoittaja Simspelaaja » 07.06.2008, 11:10
Luku 1: Tehdään ukko!
Pertti oli toisella luokalla. Hän oli kuullut kavereilta pelistä Runescape. Hänen kuulemansa mukaan, pelissä pystyi taistelemaan hirviöitä vastaan ja kehittämään taitoja. Pertti päätti kokeilla peliä. Pertti oli saanut kavereiltaan lapun jossa luki Runescapen osoite. Hän käynnisti isänsä tietokoneen ja kirjoitti nettiosoitteeksi www.runescape.com, ja silloin Runescapen sivut aukenivat Internet Exploreriin. Sivut, joiden pohja oli ruskea ja tausta täynnä kiviä, sivuilla köynnöksiä. Pertti ei aluksi ymmärtänyt miten pääsisi pelaamaan, mutta hänen isoveljensä tulkkauksen avulla, hän vihdoin klikkasi nappia, jossa luki ”Create a free account”. Hän mietti, mitä seuraavaan kohtaan pitäisi laittaa. Hänen isoveljensä laittoi oman ikänsä, ja uusi ikkuna avautui heidän eteensä. Nyt isoveljen mukaan pitäisi keksiä ukon nimi. ” Hmm…” Pertti mietti. Hän kirjoitti hahmon nimen ukon nimeksi soturi. Nimi ei ollut käytettävissä, joten hän valitsi kohdan Soturi834. Hän rullasi sivun alas ja isoveljensä avustuksella, hän valitsi ”I Agree”. Seuraavaksi tarvittiin salasanaa. Pertti mietti taas. ”Joo”, Pertti sanoi. ”Pidän miekoista, joten salasanaksi laitan ”miekka”, hän jatkoi. Hän oli huono kirjoittamaan, joten salasanan uudelleenkirjoitus onnistui vasta toisella kerralla. Hän laittoi ruksin ruutuun ja isoveljensä käskystä painoi ”Create account”. Sitten hän painoi Runescapen logon alla olevaa linkkiä ja palasi etusivulle. Hän painoin ”Play runescape (existing user)” kilpeä. Hänen mielestään luurangot olivat ritareita hienompia; hän painoi luurankoa. Kultakilpi oli hieno, joten hän painoi sitä.
Isoveli oli lähtenyt sillä aikaa kaupungille ja hän palaisi vasta illalla. Hän paineli kumpaakin eteen ilmestynyttä nappia, kunnes toinen niistä avasi kohdan, johon hän arveli nimen ja salasanan tulevan. Hän kirjoitti nimen. Kun hän kirjoitti salasanaa niin hän huomasi että tekstinä tuli pelkkiä tähtiä. ”Voi kakka ku ei tuu kuin tähtiä! Miten minä nyt salasanan kirjoitan? Hän mietti. Hän päätti kuitenkin kirjoittaa tähdistä huolimatta ja painoi ”Login”. Nimen yläpuolelle ilmestyi teksti ja hän huusi isän paikalle. ”Hmm.. Joo-o.. Aivan”, hänen isänsä luki tekstiä ja mietti. ”Vaikuttaisi siltä” – ”että tämä peli on maksullinen”, hänen isänsä sanoi. Pertti ihmetteli ja luuli että isä valehteli. ”Koska olet kuitenkin ollut aika kiltti viimeaikoina, rupean maksamaan tätä peliä sinun puolestasi”, isä sanoi. Pertti suorastaan hyppi riemusta; pääsihän hän nyt pelaaman Runescapea kuten kaverinsa.
Luku 2: Tutoriaalisaari
Pertti pääsi vihdoin aloittamaan pelin. Hän teki, kuten oli eilen tehnyt: Painoi ”Play Runescape”, sitten luurankoa ja sitten kultaista kylttiä. Hän kirjoitti nimensä ja salasanansa. Hän kirjautui silloin sisään. Tutorial islandille päästyään hän ihmetteli mikä se outo verkko oli minkä hän oli saanut naiselta. Hän ihmetteli kuinka tulen saa syttymään. Hän oli aivan ihmeissään, kun hän joutui tekemään miekan. Hän ihmetteli kaikkea, mitä näki. Mutta vihdoin hän näki rotat ja tappoi yhden sellaisen, se vasta oli jännittävää. ”Vau! Olen varmaan koko pelin paras pelaaja!” Pertti huudahti. Sama huudahdus toistui, kun hän ampui rotan jousipysyllään.
Hänellä kesti pari minuuttia löytää tikapuut. Kun hän vihdoin löysi ne, hän kiipesi ylöspäin ja näki kauempana pankin. ”Mahtavaa! Voin laittaa pankkiin aarteeni!” Hän juoksi pankkiin ja puhui pankinhoitajan kanssa. Hän ei tiennyt mitä valita, mutta tuurilla hän loi pankkitilin itselleen. Sitten hän taas kokeili ja sai pankin auki. Pertti laittoi pankkiin ämpärin ja pronssisen puukon, ne olivat hänestä nimittäin todella kalliita. Puinen ämpäri olisi maksanut ainakin kauppakeskuksesta ostettuna yli kaksikymppiä. Pronssisia puukkoja ei saanut mistään, joten silloin ainakin se olisi todella kallis. Hän jatkoi matkaansa kohti kirkkoa. Hän puhui siellä olevan miehen kanssa. Hetken kuluttua Pertti lähti kirkosta kohti uutta taloa. Talossa oli parakkas velho. Hän puhui velholle, joka antoi hieman riimuja, tosin Pertti kutsui niitä ”taiaksi”. Hänellä oli ongelma ymmärtää kuinka taiotaan, mutta vihdoin hän onnistui tekemään ensimmäisen loitsunsa. Valkea pieni ”tuulipallo” lensi kohti kanaa. Se tuntui mahtavalta. Hän puhui velholle uudestaan ja velho siirsi hänet glienorin maailmaan, tarkemmin sanottuna Lumbridgeen.
Luku 3: Anna kamaa, oon köyhä!
Hän ilmestyi Lumbridgeen. Kaikkialla näkyi ihmisiä käymässä kävelemässä mitä eriskummallisimmat varusteet päällään. Yhdellä ihmisellä oli kirkkaanpunaiset varusteet ja joku köysi kädessään, mikä Pertin mielestä näytti nakkipötköltä. Eräällä tyypillä oli päällään läpinäkyvät kaavut ja häntä seurasi iso lintu kävellen. Pertti käveli kohti siltaa ja käveli sen yli. Hän rupesi tappamaan innokkaasti peikkoja. Hän taisteli peikkoja vastaan yli 10 minuuttia, kunnes yhtäkkiä iso, kanaa muistuttava lintu ilmestyi hänen viereensä. ”Jee! Toi lintu muuttaa tota juttua pääni päällä punaisemmaksi! Varmaan se parantaa!” Pertti huudahti. Hän halusi tietää, seuraisiko tuo lintu häntä jos hän lähtisi kävelemään. Lintu ei seurannut, kääntyi vaan. Mutta sitten kana katosi. Pertin mielestä kana olisi voinut parantaa häntä vielä lisää, mutta hän päätti mennä hankkimaan rahaa. Mutta hänelle tuli ongelma: hän oli eksyksissä. Hän juoksi joka suuntaan mutta ei kuitenkaan löytänyt siltaa. Kun hän meni erään talon nurkalle miettimään, hän näki vieressä joen. Hän päätti seurata jokea. Joki oli pitkä, yli 10 metriä. Hän löysi sillan ja palasi kohti linnaa. Hän meni linnan eteen ja huuteli: ”anna kamaa, oon köyhä!”. Hän huuteli kauan samaa kunnes hän näki tekstilaatikossa kumman viestin. Hän ei ymmärtänyt sitä, mutta painoi sitä. Silloin hän näki kummallisen ikkunan. Ikkunaan laitettiin 1000 kolikkoa ja leipä. Hän painoi nappia kahdesti, jossa oli vihreää tekstiä, koska hän halusi saada laatikon pois. Mutta kun hän painoi nappeja, hänen repussaan oli rahaa ja leipä. Hän ihmetteli, kenellä olisi varaa antaa niin paljon. Hänellä on mahdottoman paljon rahaa. Hän päätti ostaa jotakin. Pertti liikutti Soturia kaikkialle. Hän painoi joka hahmoa, mutta osan hahmoista hän vain tappoi, osan kohdalle hän käveli ja osa rupesi puhumaan hänelle.
Hän puhui eräässä talossa miehelle ja samassa hänen eteensä ilmestyi ikkuna, jossa oli erilaisia esineitä. Hän painoi puukaarelta näyttävää esinettä, ja tekstilaatikkoon ilmestyi viesti. Se varmaan kertoo esineen hinnan. Hän tahtoi sellaisen. Hän yritti ostaa kaupasta. Hän painoi rahojaan ja sitten esinettä. Ei mitään. Hän painoi esinettä kahdesti. Ei mitään. Hän mietti; ”Ehkä tämä juttu on loppu”, Pertti mietti ääneen. Hän vahingossa painoi oikeaa hiirennappia ja sitten jotain valikosta sen jälkeen, hän sai sen esineen. Hän voisi ehkä pitää juhlat, joten hän osti kakun ja kaljan. Hänellä oli vielä rahaa yli 700 kolikkoa, joten hän osti kummalliset, ruskeat housut. Hän painoi ruksia kauppaikkunassa ja silloin ikkuna sulkeutui. Hän juhli yksin. Hän painoi kakkua syöden siitä palan. Sitten hän joi kaljan. Hän painoi ruskeita housuja ja housut ilmestyivät hänen jalkaansa. Hän tunsi olevansa ritari, taistelemassa lohikäärmeitä vastaan ja suojelemassa prinsessoja.
Ja tarina jatkuu taas luvussa..
Luku 4: Pelaamista kavereiden kanssa
Koettakaas kirjautua noilla tiedoilla.
Viimeksi muokannut
Simspelaaja päivämäärä 09.06.2008, 07:42, muokattu yhteensä 2 kertaa